Mahdoton tavoite? Asiantuntija tyrmää EU:n uuden kymmenvuotisstrategian
Talouskomisssaari Olli Rehn esitteli Euroopan taloustilannetta Brysselissä 24. maaliskuuta. Kuva Yves Logghe / AP / Lehtikuva.
”Tällä ohjelmalla EU ei saavuta missään tapauksessa vaadittavaa yli 2,5 prosentin talouskasvua”, arvioi European Policy Centerin pääekonomisti Fabian Zuleeg unionin uutta kymmenvuotisstrategiaa EU 2020.
”Se tekee mahdottomaksi saavuttaa työllisyydelle tai julkisille talouksille asetettuja tavoitteita ja vastata Euroopan ikääntymishaasteisiin.”
Zuleeg arvioi Suomen Kuvalehdelle tuoreeltaan EU:n huippukokouksen talouspäätöksiä.
”Näillä päätöksillä EU 2020 -strategian käsittely itse asiassa lykkääntyy kesäkuun huippukokoukseen, mutta sillä välin on jo tehtävä tärkeitä päätöksiä”, Zuleeg patistaa.
Zuleeg toivoo, että strategian toimeenpano siirrettäisiin pois ”huonosti toimivalta” EU:n kilpailukykyneuvostolta EU-maiden valtiovarainministerien ECOFIN-neuvostolle ja siten komissiossa talous- ja rahakomissaari Olli Rehnille.
”Jotta strategian toimeenpano ei epäonnistuisi samalla tavalla kuin tapahtui sitä edeltäneelle Lissabonin kasvu- ja kilpailukykystrategialle”, Zuleeg perustelee.
Zuleegin mielestä EU:n pitäisi myös perustaa erillinen talousviisaiden talousneuvosto Saksan ja Suomen malliin valvomaan strategian toimeenpanoa.
Saksan ja Suomen talouden tunnusluvut ovat tällä hetkellä EU:n huippua.
”Tämäkin kokous osoitti, miten EU:ssa akuutin kriisin hoitaminen vaikeuttaa huippukokouksissa pitkän aikavälin kysymysten käsittelyä”, Zuleeg puuskahtaa Kreikan talousongelmiin viitaten.
Samalla Zuleeg mainitsee Italian, jonka julkisen talouden epätasapainosta on tulossa pysyvä.
”Se on erittäin vakava ongelma pitkällä aikavälillä, mutta ei Kreikan tapaan akuutisti.”
Saksa vesitti koulutusta
EU:n komissio valmisteli huippukokoukselle viiteen EU-tasoiseen päätavoitteiseen jaetun, kymmenvuotisen kasvu- ja kilpailukykystrategian, jonka nimeksi tuli EU 2020.
”Jo komission omat ennustemallit osoittivat, että vaikka strategian luonnos olisi hyväksytty sellaisenaan, se ei olisi vielä varmistanut riittävää talouskasvua, ja nyt tavoitteita vesitettiin”, Zuleeg kertoo.
Vanhoissa EU-maissa talouskasvu on keskimäärin 1-1,5 prosenttia, uusissa jäsenmaissa korkeampi. Zeeglerin mukaan tarvittava kasvu on vanhoissa jäsenmaissa yli 2,5 prosenttia ja uusissa 4-5 prosenttia,
”Pääongelmaksi jää, että EU-maat eivät kykene sopimaan riittävän kunnianhimoisesta, konkreettisesta ja toimeenpanon osalta myös aikataulutetusta strategiasta”, Zuleeg analysoi.
”Päätavoitteiden ja -indikaattoreiden pitäisi olla strategiassa yhteisiä, ja nyt ei niin ole”, Zuleeg täsmentää.
Zuleegin huomio kiinnittyy siihen, että EU:n huippukokous vesitti kestävän talouskasvun kannalta kriittisen tärkeät päätavoitteet, jotka koskevat koulutusta, syrjäytymistä ja köyhyyden poistamista.
Zuleeg näkee vesityksen taustalla Saksan ongelmat eli huippukokouksessa liittokansleri Angela Merkelin.
”Saksa pärjää Pisa-koulutustutkimuksissa erittäin kehnosti”, Zuleeg muistuttaa ja huomauttaa siihen liittyvästä poliittista imago-ongelmasta: Saksan maine koulutuksessa on paljon parempi kuin mikä on todellinen tilanne.
”Saksa on hoitanut myös maahanmuuttajien integroimisen todella huonosti ja se ongelma on paha.”
Saksassa on jo kolmannen ja neljännen polven maahanmuuttajia yhteensä noin kymmenisen miljoonaa noin 82 miljoonan asukkaan väestöstä.
”Positiivista tässä on se, että EU:ssa asioista sentään puhutaan”, Zuleeg sanoo.