Macronin eläkeuudistus sai Ranskan riitelemään tasa-arvosta – naisten eläkekuoppa kertoo isomman remontin tarpeesta

Ranskassa riidellään jälleen eläkeuudistuksesta. Maan hallitus aikoo nostaa eläkeikää nykyisestä 62 ikävuodesta 64 vuoteen vuoteen 2030 mennessä. Eläkeuudistus oli yksi presidentti Emmanuel Macronin keskeisistä vaalilupauksista vuonna 2017, kun hänet valittiin ensimmäiselle kaudelleen. Hanke on herättänyt maassa paljon kiivasta väittelyä ja erityisesti monet ammattiliitot ovat vastustaneet muutosta.

Ammattiliitot järjestivät 19. tammikuuta laajan yleislakon. Mielenosoituksiin ja lakkoon otti osaa ainakin 1,2 miljoonaa ranskalaista. Ifop-tutkimuslaitoksen mukaan 68 prosenttia ranskalaisista vastustaa eläkeiän nostoa.

Maan hallitus ilmoitti 23. tammikuuta antavansa eläkeuudistusta koskevan lakiesityksen parlamentille protesteista huolimatta. Pääministeri Elisabeth Bornen mukaan muutos on välttämätön, jotta tulevaisuuden eläkkeitä olisi varaa maksaa.

Myös Ranskan laitaoikeiston näkyvin hahmo, kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen on vastustanut näkyvästi Macronin eläkeuudistusta ja kutsunut sitä ranskalaisten huijaamiseksi. Hänen mukaansa ranskalaisilla on täysi oikeus osoittaa mieltään uudistusta vastaan.

Eläkeuudistushanke on nostanut Ranskassa pintaan kiivaan keskustelun yhteiskunnallisesta tasa-arvosta. Erityisen raskaasti kritiikki on osunut sukupuolten väliseen epätasa-arvoon.

Vuoden 2019 tilastojen mukaan ranskalaisten naisten keskimääräiset eläkkeet olivat 40 prosenttia pienempiä kuin miesten. Eläkeläismiesten keskimääräinen bruttoeläke oli 1 924 euroa kuussa, kun naisilla vastaava luku oli 1 145 euroa. Vaikka ero on vuosien mittaan kaventunut, kehitys on ollut arvostelijoiden mukaan liian hidasta. Naisten eläkekuopan taustalla on samoja syitä kuin muualla maailmassa: miesten tulot ovat jo työelämässä naisia korkeammat ja naisten työperäistä eläkekertymää vähentävät jaksot, joiden aikana he ovat kotona hoitamassa lapsia.

Eläkeuudistus on herättänyt keskustelua myös siitä, kuinka tasa-arvoisia ranskalaisten terveydenhoitopalvelut ovat. Tällä hetkellä köyhimpään viiteen prosenttiin kuuluvista ranskalaismiehistä neljännes ehtii kuolla jo ennen nykyistäkin 62 vuoden eläkeikää. Luku on viisinkertainen verrattuna Ranskan varakkaimpaan viiteen prosenttiin. Libération-lehden mukaan köyhimmistä ranskalaismiehistä ehtisi kuolla jo vajaa kolmannes, jos eläkeikää korotettaisiin hallituksen suunnitelmien mukaan 64 ikävuoteen. 

Köyhimpien lyhyempää elinaikaodotetta selitetään epäterveellisemmillä elintavoilla. Varakkaat käyttävät enemmän erityisesti ennaltaehkäiseviä terveydenhoitopalveluja. Kansallisesta terveydenhoitojärjestelmästä huolimatta köyhimmillä on taipumus mennä lääkäriin vasta kun on pakko.

Uudistuksen vastustajien mukaan hallituksen pitäisikin keskittyä ratkomaan eläkejärjestelmän tasa-arvoisuutta ja Ranskan terveydenhuoltojärjestelmän epäkohtia sen sijaan, että koko väestö pakotetaan tekemään töitä pidempään.