Laittomia hakkuita tutkineita metsänvartijoita murhattu, lievempiä rikoksia satoja – Romanian aarniometsistä tuli taistelutanner
Laittomat hakkuut ovat valtava ongelma Romaniassa. Jokaista laillisesti kaadettua puuta kohden kaadetaan yksi puu laittomasti, kertoo ympäristöministeriöltä pimitetty tutkimustieto.
Noin kaksi kolmasosaa Euroopan jäljellä olevista luonnontilaisista sijaitsee Romaniassa, erityisesti Karpaattien vuoristossa. Nyt näitä metsiä uhkaavat laittomat hakkuut.
Kansalaisjärjestö Agent Greenin julkaisemien tietojen mukaan Romaniassa on enemmän laittomia kuin laillisia puuhakkuita. Maassa hakataan vuodessa 38 miljoonaa kuutiometriä puuta, joista laillisten hakkuiden osuus on 18 miljoonaa kuutiometriä. Laittomasti kaadettu puutavara päätyy muun muassa huonekaluteollisuuden käyttöön.
Uhattuina ovat metsien lisäksi niiden suojelijat.
Lokakuun aikana Romaniassa uutisoitiin kahdesta metsänvartijan murhasta. Kumpikin uhreista löytyi alueelta, jossa oli tehty laittomia hakkuita.
Toisessa tapauksista syyttäjä on pohtinut mahdollisuutta, että metsänvartija olisi ampunut itsensä vahingossa. Kyseisen syyttäjän asema on tosin jo ehditty kyseenalaistaa.
Murhasta epäiltynä on pidätetty kolme henkilöä. Paikallisen median mukaan yksi heistä on syyttäjän lähisukulainen.
Yhteensä viime vuosina on murhattu kuusi metsänvartijaa.
Romanian metsänhoitajaliiton puheenjohtaja Silviu Geanan mukaan viime vuosina on tapahtunut myös yli 650 lievempää välikohtausta. Listalla on muun muassa omaisuuden tuhoamista, tappouhkauksia ja pahoinpitelyitä.
Tapahtumat ovat herättäneet vastustusta myös kansalaisissa. 3. marraskuuta noin 4 000 ihmistä osoitti pääkaupunki Bukarestissa mieltään metsien puolesta.
Romanian valtion metsäyhtiö Romsilva on tuominnut metsänvartijamurhat. Se kuitenkin kiistää laittomien puuhakkuiden määrästä kertovat luvut.
Agent Greenin julkaisemat tiedot olivat peräisin Romanian valtion aloittamasta kymmenvuotisesta tutkimushankkeesta, jossa tarkasteltiin toimintaa maan metsissä.
Tutkijoiden pyynnöstä huolimatta valtiollinen metsätutkimuskeskus oli salannut tutkimuksesta laittomien puuhakkuiden määrän ja lähetti tutkimuksen eteenpäin vesi- ja metsäministeriölle ilman tätä tietoa.
Tutkivaan journalismiin erikoistunut recorder.ro-julkaisu kertoi lokakuussa, ettei tutkimusta enää jatkettu. Romanian syyttäjänviraston järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaosasto on ottanut tapauksen käsittelyyn.
Romanian hallinto kyseenalaistaa jopa sen, paljonko maassa on aarniometsää.
Hollannin hallituksen rahoittaman, vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan Romaniassa olisi tuolloin ollut aarniometsää 218 000 hehtaaria.
”Se on jonkin verran liioiteltua”, Romanian akatemiaan alaisen metsätutkimusinstituutin johtaja Ovidiu Badea kommentoi määrää Balkan Insight –verkkolehdelle. Hänen mukaansa osa metsistä ei olisi jatkotutkimuksissa täyttänyt vaatimuksia muun muassa sen suhteen, että ne olisivat olleet riittävän pitkään vailla ihmisen toimintaa.
Romanian hallitus on sittemmin luonut oman, ”kansalliseksi katalogiksi” nimeämänsä aarniometsätilaston. Sen mukaan maassa olisi vain 7 000 hehtaaria aarniometsää, ja sitä muistuttavaa, liki luonnontilaista metsää 22 000 hehtaaria.
Badean mukaan laittomat hakkuut aarniometsissä ovat yksittäistapauksia.
Laittomat hakkuut ovat puhuttaneet Romaniassa useita kertoja aiemminkin.
Vuonna 2015 EU uhkasi Romaniaa oikeustoimilla, jos maa ei pysäyttäisi laittomia puuhakkuita ja seuraisi toimintaa tarkemmin. Sittemmin maa otti käyttöön laittomien puuhakkuiden seurantajärjestelmän, johon kuului muun muassa kuuma linja luvattomien puuhakkuiden epäilyille.
Palvelu lopetettiin vuonna 2017. Lopettamista perusteltiin laittomien puuhakkuiden ilmoitusten korkealla lukumäärällä, jonka sanottiin johtuvan virheilmoituksista.
Seurannan tukena käytettiin myös satelliittikuvia, joiden avulla pystyttiin seuraamaan muutoksia metsäpinta-alassa
Vuonna 2018 Romaniasta paljastui Euroopan toistaiseksi suurin laittomien puuhakkuiden rinki. Noin 25 miljoonan euron tappiot valtiolle tuottanut, vuodesta 2011 toiminut ryhmä toimitti puuta muun muassa itävaltalaisyhtiö Schweighoferille.