Kokonainen vuosi ennätyslämpimiä kuukausia tuli täyteen – ”Uutinen on ollut iso myös tiedeyhteisölle”

Maapallo on nyt vuoden ajan rikkonut kuukausikohtaisia lämpöennätyksiä. Mittaushistorian kuumin toukokuu viimeisteli 12 kuukauden jakson ennätyskuumia kuukausia maapallon keskilämpötiloissa mitattuna.

Asiasta kertoo ilmastonmuutosta tutkiva Copernicus-palvelu, jota rahoittaa Euroopan komissio.

”Tämä lämpöennätysten vuosi tullaan muistamaan verrattain viileänä tulevaisuudessa”, sanoo Copernicus-ilmastopalvelun johtaja Carlo Buontempo tiedotteessa.

Jo helmikuussa uutisoitiin, että edeltävä vuosi ylitti keskiarvoltaan 1,5 celsiusasteen rajan verrattuna esiteolliseen aikakauteen. Nyt takana olevat yksitoista kuukautta ovat rikkoneet myös yksittäisinä kuukausina tuon 1,5 asteen nousun. Vuositason keskiarvo kuluneiden 12 kuukauden lämpötilanousulle on jo 1,63 celsiusta.

Uutinen kiivaasta lämpenemisestä on ollut iso myös tiedeyhteisön sisällä, sanoo tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta. Hän on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.

”Kyllä nämä ennätykset herättävät myös tiedeyhteisöä pohtimaan, onko ilmastonmuutos nopeutumassa. Voiko olla olemassa sellaisia takaisinkytkentäilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä riittävän hyvin?”

Takaisinkytkentäilmiöillä tarkoitetaan sitä, että ilmastossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat toisiin ilmastoon vaikuttaviin tekijöihin. Pahimmillaan syntyy noidankehä, jossa ilmiöiden vuorovaikutus kiihdyttää suuria ilmastollisia muutoksia. Tämä voi tehdä ilmastonmuutoksen ennustettavuudesta hankalaa.

Todennäköisyys keikahduspisteiden eli erilaisten kynnyskohtien saavuttamiseen kasvaa kaiken aikaa. Ilmastonmuutoksen keikahduspisteitä ovat muun muassa jäätiköiden sulaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen tai suurten merivirtojen muutokset. Niiden myötä tapahtuvat suuret muutokset voivat muuttaa radikaalisti koko elinympäristöämme. Ilmatieteen laitos julkaisi viime viikolla tiedotteen, jossa peräänkuulutettiin ilmastopolitiikkaa, joka huomioisi paremmin keikahduspisteiden riskit.

Kuluneen vuoden lämpöennätyksiä on omalta osaltaan vauhdittanut Tyynellämerellä tapahtuva El Niño -sääilmiö, joka lämmittää maapalloa muutaman vuoden välein tavallista enemmän. Siitä huolimatta on selvää, että korkeiden lukemien pääsyyllinen on ilmastonmuutos, Korhonen sanoo.

Maapallon keskilämpötilan pysyvä nousu yli 1,5 celsiusasteen voidaan todeta varmaksi vasta jälkikäteen, useamman vuosikymmenen seurannan päätteeksi. Joka tapauksessa matkalla kohti pysyvää nousua ollaan. Toukokuussa The Guardian kysyi 380 johtavalta ilmastotutkijalta, kuinka korkealle he arvelevat maapallon keskilämpötilan nousevan. Vain kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista arveli 1,5 asteen tavoitteen onnistuvan. Todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi arveltiin 2,5 asteen nousu.

”Tärkeintä olisi nyt hahmottaa, että ilmastonmuutos ei ole pelkkä tulevaisuuden uhka, vaan ihan aidosti aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia vahinkoja jo tällä hetkellä”, Hannele Korhonen sanoo.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, tulevat pahenevan ilmastonmuutoksen vaikutusten kustannukset vielä kalliimmaksi.

”Emme voi odottaa ilmastotoimien kanssa siihen, että pahimmat seuraukset tulevat. Joka ikinen ilmakehään päästetty hiilidioksiditonni tulee pahentamaan tätä ongelmaa, kunnes pääsemme globaalisti nettonollapäästöihin.”

Copernicus-palvelun tiedote saapuu juuri eurovaalien alla. Vaalikeskustelua on moitittu ilmastokysymysten puutteesta. Vaaliteemoiksi ovat nousseet ennen kaikkea turvallisuus ja talous.

”Ymmärrän kyllä, että on olemassa muitakin kiireellisiä asioita. Haluan myös olla sillä tavalla optimisti, että siitä mitä on jo saatu sovittua EU:ssa, pidetään kiinni. EU on ollut jo pitkään ilmastoedelläkävijä.”

Samaan aikaan vaalikeskustelussa tulisi muistaa, että myös ilmastonmuutos on keskeinen turvallisuuteen liittyvä teema. Eurooppa on nykyisin kaikista nopeimmin lämpenevä maanosa.

”On ihan selvää, että ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin ruokaturvasta elinkeinoihin ja muuttoliikkeisiin.”