Kirgisian vallanvaihto: Tästä syystä rutiköyhä maa kiinnostaa sekä Venäjää että Yhdysvaltoja

Kirgisia
Teksti
Susanna Niinivaara

Vaikka Venäjä ja Yhdysvallat eivät olisi suoraan osallisia Kirgisian väkivaltaiseen vallanvaihtoon, viattomia ne eivät ole.

Kirgisia
Mielenosoittajat purkivat raivoaan kiinni jääneeseen poliisiin Biškekissä viime viikon keskiviikkona, kun poliisin joukot olivat ampuneet mielenosoittajia. Kuva Ivan Sekretarev / AP / Lehtikuva

Mikä tekee rutiköyhästä Kirgisiasta niin kiinnostavan, että sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on siellä sotilastukikohta? Vastaus: maantiede.

Kylmän sodan jälkeen etupiirijako meni uusiksi, ja se on yhä kesken Kirgisian kaltaisella takapihalla.

Siksi Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole täysin viattomia sivustakatsojia viime viikon väkivaltaiseen vallanvaihtoon. Molempia kiinnostaa, millaiset suhteet on solmittavissa Kirgisian uuteen johtoon. Molemmat ehtivät jo vallanvaihtoviikolla olla yhteydessä valtaan nousseeseen johtajaan Roza Otunbajevaan.

Kun Yhdysvallat aloitti hyökkäyksen Afganistaniin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001, Kirgisia osui kätevästi huoltojoukkojen reitille. Yhdysvallat neuvotteli sotilastukikohdan Kirgisian Manasiin. Sen läpi kulkee nyt 30 000 sotilasta kuukaudessa.

Venäjä oli Yhdysvaltain vankka tukija niin kutsutun terrorisminvastaisessa sodan alussa. Mutta USA:n tunkeutuminen Keski-Aasiaan, ei miellyttänyt Venäjää sen enempää kuin Kiinaakaan.

Venäjällä oli ollut sotilaallista toimintaa Kirgisiassa, nyt se halusi Yhdysvaltain tapaan oman tukikohdan. Sen Venäjä myös sai Kantista, vain 40 kilometrin päästä Manasista.


”Kirgisiasta ja Tadžikistanista käsin ilmavoimat voivat valvoa laajasti Keski-Aasiaa”, Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen dosentti Alpo Juntunen kuvailee tukikohdan merkitystä Venäjälle.

Venäjälle on myös tärkeää, että sen läsnäolo näkyy.

”Suurvallan logiikkaan kuuluu, että sillä täytyy olla nyrkkiä”, sanoo Jean Monnet -professori Pami Aalto.

Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina pitävät Kirgisiaa luupin alla myös seuratakseen, lisääntyykö islamilainen radikaali liikehdintä.

Avokätiset tukiaiset

Kirgisian ongelma on, ettei se saa riittävästi tukea yhdeltäkään ulkovallalta. Sen niin kutsutussa tulppaanivallankumouksessa vuonna 2005 valtaan noussut presidentti Kurmanbek Bakijev päätti kilpailuttaa Venäjän ja Yhdysvaltain tuet.

Moskovan kanssa Bakijev sopi vaihtokaupasta: Kirgisia häätää Yhdysvallat Manasista mittavaa Moskovan tukipakettia vastaan.

Manasin tukikohta ei ole Yhdysvalloille korvaamaton, mutta yhä huonommin sujuvassa Afganistanin sodassa se oli tärkeä osa operaatiota. Yhdysvallat tarjosi korotettua vuokraa ja sai jäädä Kirgisiaan. Lopputuloksena Bakijev nettosi mukavasti sekä Venäjältä että Yhdysvalloilta, mutta kansan hyväksi rahat eivät yltäneet.

Oli Venäjän vuoro suuttua. Se määräsi tullimaksun polttoaineelle, mikä oli kohtalokasta jo muutenkin köyhälle Kirgisialle. Sähkön hinta nousi, vaikka kansalaisilla oli hädin tuskin ollut varaa maksaa entisiäkään sähkölaskuja.

Kirgisia on riippuvainen ulkomaille lähteneiden kansalaistensa tuloista. Suuri osa paiskii töitä Venäjällä, missä talouskriisi on vaikeuttanut työn saantia ja laihduttanut palkkapussia.
Kansa sai yhä lisää syitä kääntyä Bakijevia vastaan. Mielenilmaukset alkoivat pääkaupungin ulkopuolella helmikuussa ja päättyivät vallan vaihtumiseen viime viikolla Biškekissä.
Vielä on epäselvää, kuinka omaehtoinen Kirgisian vallanvaihto lopulta oli.

Professori Aalto pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, etteivät Kirgisian nyt valtaan nousseet joukot olisi kysyneet neuvoa tai tukea keneltäkään.

”Venäjällä on Kirgisiassa parempi tiedustelu kuin sikäläisellä valtionjohdolla. On ihan järkevää uskoa, että Venäjältä on tullut tiedustelutietoja, neuvoja, ehkä jopa rahaa”, Aalto sanoo.

Presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat viime viikolla Prahassa sopimuksen ydinaseiden vähentämisestä. Kirgisiasta presidentit eivät sanoneet sanaakaan. Meneillään on Venäjän ja USA:n suhteiden uudelleenlämmittely, ja sitä ei yksi sekasortoon suistunut köyhä keskiaasialainen tasavalta saa häiritä.

Molemmille myös sopisi, että nykyisenlainen rinnakkaiselo Kirgisiassa jatkuu.