Kirgisia kuohuu: Kuka maata oikein hallitsee?

Kirgisia
Teksti
Netta Vuorinen
Mielenosoittajat heiluttavat Kirgisian lippua hallituksen päärakennuksen katolla Biškekissä. Kuva Alexander Zemlianichenko / AP / Lehtikuva

Kirgisian entisen ulkoministerin ja nykyisen oppositiojohtajan Roza Otunbajevan mukaan Kirgisia on täysin tilapäisen hallituksen vallassa. Oppositio on omien sanojensa mukaan hajottanut maan parlamentin ja aikoo nyt saada presidentinvaalit aikaiseksi puolen vuoden sisällä. Suomen ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan ei kuitenkaan ole todellista tietoa siitä, kuka Kirgisiaa tällä hetkellä oikein johtaa.

Presidentti Kurmanbek Bakijev ei tämänhetkisten tietojen mukaan ole vielä irtisanoutunut, vaan pyrkii keräämään tukijoukkoja kotiseudullaan Jalal-Abadin alueella.

Mellakointi kärjistyi keskiviikkona Biškekissä sekä muutamissa muissa kaupungeissa. Viranomaiset ovat vahvistaneet ainakin 65 ihmisen kuolleen ja yli 400 loukkaantuneen. Oppositio puolestaan sanoo, että kuolleita on yli 100.

Mielenosoittajia oli eilen liikkeellä yli 5000. Oppositioaktivisti Shamil Murat kertoi eilen uutistoimisto AP:lle sisäministeri Moldomusa Kongatijevin saaneen surmansa pahoinpitelyn seurauksena. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole vahvistaneet tietoa todeksi. Joissain uutislähteissä ministerin oletetaan vain loukkaantuneen.

Opposition mukaan presidentti Bakijev on syyllistynyt kansalaisoikeuksien rikkomiseen. Myös maan kehno taloustilanne on opposition mielestä hallituksen syytä. Keskivertokirgisialaisen kuukausitulot pyörivät nykyisin noin 130 Yhdysvaltain dollarin kieppeillä.

Kirgisia sijaitsee Keski-Aasiassa, ja sekä Venäjällä että Yhdysvalloilla on maassa tukikohtansa. Tällä hetkellä Nato on keskeyttänyt huoltolennot Kirgisiasta Afganistaniin.

Tänään Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat ydinaseita rajoittavan sopimuksen Prahassa. Valkoisen talon viranomaislähteiden mukaan presidenttien on tarkoitus keskustella myös Kirgisian tilanteesta.

Yhdysvallat on jo ehtinyt julkisesti paheksua mellakoissa tapahtunutta väkivaltaa ja kehottanut kirgisialaisia kunnioittamaan laillisuusperiaatetta. Venäjän pääministeri Vladimir Putin on puolestaan todennut, ettei Venäjällä ole mitään tekemistä Kirgisian levottomuuksien kanssa. Putin on myös tarjonnut Kirgisialle humanitaarista apua.

Kirgisian tilanne 2000-luvulla

  • Maaliskuu 2005: Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden kritisoimat parlamenttivaalit kuumensivat opposition tunteita. Poliittinen sekasorto huipentui kuun lopulla, kun oppositio kannattajineen valtasi presidentin palatsin. Presidentti Askar Akajev syöstään vallasta ja Kurmanbek Bakijev astuu johtoon.
  • Heinäkuu 2005: Kurmanbek Bakijev astuu virallisesti presidentin virkaan huiman äänivyöryn saattelemana.
  • Toukokuu 2006: Suuri joukko mielenosoittajia vaatii perustuslain uudistamista ja taistelua korruptiota vastaan.
  • Lokakuu 2007: Kansa hyväksyy perustuslakimuutokset, joita oppositio mainostaa askeleena kohti autoritarismia.
  • Joulukuu 2007: Presidentti Bakijevin puolue voittaa vaalit ja oppositio jää ilman edustajanpaikkoja.
  • Heinäkuu 2009: Kurmanbek Bakijev voittaa jälleen vaalit, joita kansainväliset vaalitarkkailijat epäilevät vilpillisiksi.
  • Tammikuu 2010: Oppositiojohtaja Ismail Isakov tuomiotaan kahdeksaksi vuodeksi vankilaan korruptiosta ja opposition kannattajien yllyttämisestä nälkälakkoon.
  • Huhtikuu 2010: Yhteenotot poliisin ja opposition kannattajien välillä voimistuvat. Valta vaikuttaa olevan vaihtumassa.

Katso uutiskuvat Kirgisian tapahtumista SK:n kuvaseinällä.

Lähteet: Reuters, BBC News