Kipua aiheuttavia ääniaseita, uusinta valvontatekniikkaa ja yhä järeämpiä muureja rakennetaan koko ajan lisää EU:n maarajoille
EU:n eteläiset ulkorajavaltiot pelkäävät, että itänaapurit alkavat poliittisista syistä työntää pakolaisia EU:n puolelle.
Euroopan unioni on sijoittanut jo yli kolme miljardia euroa uuteen pakolaisten vastaanottoon, rajavalvontaan ja rajaturvallisuusteknologiaan yksin Kreikassa vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Tuolloin EU-maihin pyrki yli miljoona turvapaikanhakijaa.
Investoinneilla on muun muassa rahoitettu pakolaiskeskusten rakentamista ja ylläpitoa, pystytetty raja-aitoja ja kehitetty rajavyöhykkeiden elektronisia tarkkailujärjestelmiä.
Kreikka sai toukokuussa 2021 valmiiksi uuden, 26 kilometrin pituisen ja 63 miljoonaa euroa maksaneen osuuden 4,3 metriä korkeaa raja-aitaa, joka myötäilee Kreikan ja Turkin välistä Évrosjokea.
Uusi raja-aita jatkaa ja korottaa aikaisemmin rakennettua, kymmenen kilometrin mittaista ja 3,5 metriä korkeaa aitaa.
Kreikalla ja Turkilla on yhteistä maarajaa Évrosjoen suistosta Bulgarian rajalle yhtensä 192 kilometriä, joten aidanrakentajille riittää töitä myös tulevaisuudessa.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuren osan aidasta EU on rahoittanut, ei ole julkaistu.
Aidat ovat vain yksi keino, jolla EU-maat yrittävät torjua rajojen yli pyrkijöitä.
Rajoille on sijoitettu EU:n taloudellisella tuella yhä enemmän uusinta valvontatekniikkaa, jonka sensorit mittaavat yötä päivää muun muassa ääntä, lämpöä ja liikettä rajojen molemmin puolin.
Rajalinjojen yläpuolella päivystävät lähes tauotta droonit, joiden tavalliset ja infrapunakamerat välittävät reaaliaikaista dataa rajavartijoille siitä, mitä toisella puolella tapahtuu. Näin pyritään varmistamaan, että laittomat tulijat havaitaan riittävän ajoissa ennen kuin he ehtivät itse rajalle, olipa sille rakennettu aitaa tai ei.
Uusin tekniikka on tuonut ensimmäisenä Kreikan ja Turkin väliselle rajalle myös ääniaseet, joiden lähettämät ääniaallot ovat niin voimakkaita, että ne saattavat ihmisoikeusjärjestöjen mukaan aiheuttaa kuulijoissa voimakkaan kivun lisäksi myös kuuroutumista.
EU:n komission lehdistöedustaja Adalbert Jahnzin mukaan komissio vaatii nyt Kreikalta selvitystä siitä, käytetäänkö maan rajavalvonnassa menetelmiä, jotka eivät kunnioita turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia tai epäävät heiltä kansainvälisissä pakolaissopimuksissa taatut oikeudet.
Raja-aidat eivät ole mikään uusi asia. Niiden rakentamisessa erityistä intoa on osoittanut Unkari, joka rakensi vuonna 2015 Serbian ja EU-maa Kroatian vastaisille rajoilleen yhteensä 216 kilometriä raja-aitaa.
Bulgarialla on 30 kilometriä raja-aitaa Turkin vastaisella rajallaan ja Norjalla 200 kilometriä raja-aitaa Venäjän vastaisella rajallaan.
Kyproksen EU:hun kuuluvan kreikkalaisen osan ja Turkin miehittämän pohjoisosan välisellä vihreällä vyöhykkeellä on ollut vuodesta 1964 lähtien 180 kilometrin raja-aita.
Viime aikoina julkisuuteen ovat päässeet myös Espanjalle kuuluvien Ceutan ja Melillan enklaavien raja-aidat Marokon vastaisella rajalla. Ne ovat myös EU:n ja Afrikan ainoat maarajat.
Vuoden 2015 pakolaisryntäyksen Eurooppaan katsotaan syntyneen suhteellisen spontaanisti. Tulijoiden määrä on laskenut murto-osaan huippuvuodesta.
Vuotta 2015 pidetään myös varoituksena. EU:n eteläisissä ulkorajamaissa pelätään nyt sitä, että autoritaariset itänaapurit alkavat tulevaisuudessa poliittisista syistä työntää pakolaisia EU:n rajojen yli.
Tästä on viimeksi saatu esimerkki Liettuasta, jossa Valko-Venäjältä saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä keväällä kolminkertaistui viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Uusimpien raporttien mukaan kasvavien pakolaismäärien taustalla on Valko-Venäjän hallitus.
Raporttien mukaan Valko-Venäjä jopa lennättää pakolaisia Turkista Minskiin, josta maan viranomaiset saattavat pakolaiset Valko-Venäjän ja Liettuan 680 kilometriä pitkälle rajalle ja neuvovat vähiten vartioidut reitit rajanylitykseen.
Vastaavasti Turkki alkoi maaliskuussa 2020 tarkoituksella työntää pakolaisia jälleen Kreikan rajan yli. Tuolloin pelättiin, että Turkki irtisanoutuu yksipuolisesti neljä vuotta aikaisemmin solmitusta pakolaissopimuksesta, jonka perusteella se oli estänyt maassa olevien noin 3,7 miljoonan pakolaisen pääsyn EU-maiden rajoille.
Kreikan suljettua rajansa kokonaan Turkista tulevilta turvapaikanhakijoilta Turkki ryhtyi jälleen pitämään sopimuksesta kiinni. Julkisuuteen ei ole kerrottu, mihin EU joutui kulisseissa myöntymään taivuttaakseen Turkin jälleen pakolaissopimuksen taakse.
Suomessa saatiin esimakua pakolaisvirtojen politisoitumisesta vuonna 2015, kun Venäjä alkoi päästää pakolaisia Suomeen ja Norjaan pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta.
Vaikka tulijoita oli kolmen kuukauden aikana Suomeen vain noin 1 700 ja Norjaan 5 500, viesti tuli selväksi: autoritaarisille maille pakolaiset ovat yksi työkalu pakissa muiden joukossa niiden pyrkiessä painostamaan läntisiä demokratioita.