Kiina kaveeraa Venäjän kanssa, suhteet Yhdysvaltoihin ovat kireät – Välejä hiertää kolme pitkää kiistaa
Presidentti Donald Trumpin mielestä Kiina ei tee tarpeeksi Pohjois-Korean ohjus- ja ydinasekokeilujen estämiseksi.
Samaan aikaan kun Kiinan ja Venäjän presidentit tapasivat Moskovassa tiistaina 4. heinäkuuta ja ylistivät maiden hyviä välejä, Kiinan ja Yhdysvaltojen välit ovat todellisella koetuksella.
Maiden suhteita hiertävät suhtautuminen Pohjois-Koreaan, aluekiistat Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanin asema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kevään aikana useaan otteeseen toistanut kärsivällisyytensä ja uskonsa olevan lopussa sen osalta, että Kiina pistäisi Pohjois-Korean aisoihin.
Trump on uhannut, että Yhdysvallat olisi jopa valmis käyttämään kovia otteita ja toimimaan yksin painostaakseen Pohjois-Koreaa ydinaseohjelman osalta, ellei Kiina tiukenna linjaansa.
Tällöin toimet eivät olisi enää kovin rauhanomaiset.
”Pistäkää loppu tälle hölynpölylle”, Trump yritti jälleen kerran vedota Kiinaan Twitterissä Pohjois-Korean 4. heinäkuuta tekemän ohjuskokeilun jälkeen.
Pohjois-Korean mukaan se testasi onnistuneesti mannertenvälistä ohjusta Japaninmeren yllä Suomen aikaan aamuyöstä. Testi tapahtui vain muutamaa päivää ennen maailman johtavien teollisuusmaiden G20-kokousta Saksan Hampurissa.
….and Japan will put up with this much longer. Perhaps China will put a heavy move on North Korea and end this nonsense once and for all!
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 4. heinäkuuta 2017
Trumpin presidenttikauden aikana Pohjois-Korea on tehnyt toistuvasti ohjuskokeiluja aina helmikuusta lähtien. Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän alla tapahtunut ohjuskokeilu oli järjestyksessään jo neljäs toukokuun alun jälkeen.
Huhtikuussa ilmassa oli jopa kuudennen ydinasekokeen uhkaa.
Yhdysvaltojen näkökulmasta avaimet Korean niemimaan tilanteen rauhanomaiseen ratkaisemiseen ovat Kiinalla, joka on Pohjois-Korean merkittävin kauppakumppani.
Kiina on myös ainoa maa, jonka uskotaan pystyvän luomaan diplomaattinen keskusteluyhteys Pohjois-Koreaan.
Ainoastaan taloudellisilla pakotteilla ja maiden välisen miljardiluokan kaupankäynnin tyrehdyttämisellä voisi olla vaikutusta Pohjois-Korean ydinase- ja ohjuskokeiluihin.
Tähän Kiina ei kuitenkaan ole ryhtynyt. Viime huhtikuussa maiden välisen kaupan kerrottiin entisestään vain kasvaneen, vaikka Kiina on YK:n turvallisuusneuvoston pakotteisiin sitoutuen lopettanut kivihiilen oston Pohjois-Koreasta vuonna 2016.
Toukokuussa Yhdysvallat ja Kiina sopivat uudesta kauppasopimuksesta, jonka on tarkoitus kaupankäynnin edistämisen lisäksi vapauttaa maksukorttiyhtiöiden sekä pankkien pääsyä markkinoille.
Trumpin kerrotaan tarjonneen Kiinalle uutta kauppasopimusta sillä ajatuksella, että Kiina tällöin voisi vähentää kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Kiina on kuitenkin suhtautunut varovaisesti Pohjois-Korean taloudelliseen eristämiseen. Se pelkää, että Pohjois-Koreasta suuntautuisi Kiinaan pakolaisvirta.
Kiina ei myöskään halua, että Yhdysvallat siirtää Etelä-Koreassa olevia joukkojaan lähelle Kiinan rajaa.
Trumpin näkökulmasta Kiinan presidentti Xi Jinping ei ole tehnyt oikeastaan mitään.
Tekemättömyydellään Kiina saattaa kuitenkin tehdä enemmän kuin Yhdysvallat arvaakaan.
Vuonna 2013 Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteesta Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut tutkija Markku Salomaa arvioi Kiinan noudattavan nykyisessäkin sotataktiikassaan muinaisesta kiinalaisesta sotastrategiasta peräisin olevaa Sun Tzun harhautustekniikkaa.
Lyhykäisyydessään harhautustekniikka perustuu sille ajatukselle, ettei omaa vahvuutta pidä näyttää viholliselle.
Yhdysvaltojen intressien mukaan eteneminen ei ole Kiinalle millään tavalla läpihuutojuttu.
Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemisen lisäksi maiden suhteita hiertää Taiwanin asema ja kiistely Etelä-Kiinan meren alueesta, jota Kiina havittelee itselleen.
Alkuvuodesta Kiina oli valmis jopa sotilaalliseen yhteenottoon, kun Yhdysvallat toi laivastoaan Etelä-Kiinan meren alueelle.
Viimeisin Kiinan ja Yhdysvaltojen välejä kiristänyt tapahtuma sattui sunnuntaina 2. heinäkuuta, kun Yhdysvaltain sota-alus purjehti jälleen Etelä-Kiinan merellä.
Kiina piti tapahtumaa vakavana poliittisena ja sotilaallisena provokaationa.
Teko tapahtui vain muutamaa tuntia ennen kuin Trump keskusteli Pohjois-Korean aiheuttamasta uhasta puhelimitse Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Japanin pääministerin Shinzo Aben kanssa.
Lisäksi Kiinaa ovat suututtaneet Yhdysvaltojen sopimat asekaupat Taiwanin kanssa.
Samanaikaisesti kun Yhdysvallat painostaa Kiinaa Korean niemimaan tilanteesta, Kiinan ja Venäjän välit ovat aiempaa paremmat.
Mailla on esimerkiksi yhteiset näkemykset Etelä-Kiinan meren alueesta sekä Korean niemimaan turvallisuustilanteen ratkaisemisesta.
Kiinan Jinping ja Venäjän Vladimir Putin ovat korostaneet maltillista lähestymistapaa Pohjois-Korean tilanteen ratkaisemisessa.
Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentit tapaavat toisensa G20-ryhmän kokouksessa torstaina 6. heinäkuuta.