Kansanäänestys eurosta: "Mahdotonta tietää, mitä lähiviikkoina tapahtuu"

Kreikkalaiset piensijoittajat osoittivat toukokuussa mieltään Ateenassa valtiovarainministeriön edessä. He olivat menettäneet osan valtion obligaatioihin sijoittamistaan rahoista. Kuva Yorgos Karahalis / Reuters / Lehtikuva.

Toukokuun alussa pidetyt parlamenttivaalit ajoivat Kreikan poliittiseen pattitilanteeseen, joka uhkaa pakottaa maan ulos euroalueesta. Puolueet eivät pystyneet muodostamaan uutta hallitusta, joka olisi ottanut vastuun EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa tehdyistä sopimuksista.

Uudet vaalit järjestetään 17. kesäkuuta. EU-johtajat yrittävät saada kreikkalaiset ymmärtämään, että kysymyksessä on samalla kansanäänestys eurosta. Myös kehittyneiden teollisuusmaiden G8-ryhmä on vedonnut Kreikkaan, jotta se täyttäisi velvoitteensa ja pysyisi rahaliitossa.

EU-johtajat pelkäävät, että vaalit päättyvät radikaalin vasemmistopuolueen Syrizan voittoon. Syriza vastustaa EU:n ja IMF:n tiukkaa säästöohjelmaa ja sen kannatus on nousussa. Tilanne on ristiriitainen, sillä yli 70 prosenttia kreikkalaisista haluaisi säilyttää euron maan valuuttana.

Mielipidekyselyjen perusteella Syriza taistelee voitosta tasavahvasti euromyönteisen konservatiivipuolueen, Antonis Samarasin johtaman Uuden demokratian kanssa runsaan parinkymmenen prosentin kannatuksella. Vasemmiston perinteisen valtapuolueen Pasokin kannatus on romahtanut 13-15 prosenttiin, kun puolue sai vielä vuoden 2009 vaaleissa 44 prosenttia äänistä.

Populistisia lupauksia

Euromyönteiset oikeistopuolueet pyrkivät muodostamaan laajan rintaman Syrizan lyömiseksi. Entinen ulkoministeri Dora Bakoyannis on palannut puolueineen Uuden demokratian riveihin ja kaksi pientä liberaalipuoluetta on yhdistymässä.

Kreikan vaalijärjestelmässä voittaja saa 50 ylimääräistä edustajaa 300-paikkaiseen parlamenttiin, joten Syriza on vahvoilla hallituksen muodostajaksi. Puolueen johtaja, nuori ja karismaattinen Alexis Tsipras on tuore kasvo Kreikan politiikassa ja hänen populistinen sanomansa uppoaa hyvin äänestäjiin.

Tsiprasin mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkel kohtelee Kreikkaa kuin ”protektoraattia” ja pelaa tiukoilla säästövaatimuksillaan uhkapeliä, joka tuhoa koko yhteiskunnan.

Tsipras on siinä mielessä oikeassa, että säästöohjelma uhkaa kuristaa koko yhteiskunnan hengiltä. Kreikan hintataso on samaa luokkaa kuin Suomen, mutta keskimääräinen kuukausipalkka on pudonnut 700-800 euroon. Minimipalkka on 585 euroa ja alle 25-vuotiaan nuoret saavat tyytyä 490 euroon kuukaudessa. Joka viides kreikkalainen on työtön.

Tsiprasin mukaan ongelmista ei voi syyttää yksinomaan Kreikkaa, vaan kysymys on koko euroalueen velkakriisistä. Hän haluaisi vahvistaa EKP:n roolia kriisin hoidossa ja ottaa käyttöön euroalueen yhteiset velkakirjat. Hänen mukaansa Kreikan on pakko jättää velat maksamatta, jos EU ja IMF lopettavat tukirahojen maksatuksen.

”Tilanne on hämmentävä”, Ateenassa ilmestyvän riippumattoman Kathimerini-päivälehden toimittaja Sotiris Nikas sanoo. ”On mahdotonta ennustaa, mitä lähiviikkoina tapahtuu.”

Nikas arvelee, ettei Kreikka ajaudu välttämättä ulos eurosta, vaikka vaalit päättyisivät Syrizan voittoon. Hän uskoo, että puolue on pakon edessä valmis kompromissiin.

”En usko, että Tsiprasilla olisi rohkeutta irrottaa Kreikkaa eurosta”, Nikas sanoo.

Riippumattoman ateenalaisen taloustutkimuslaitoksen IOBE:n johtaja Aggelos Tsakanikas muistuttaa, ettei Syriza ole yhtenäinen liike – osa puolueen radikaaleista kannattajista haluaisi palata Kreikan vanhaan valuuttaan drakmaan.

Tsakanikas toivoo, että uusintavaalit päättyvät eurorintaman selkeään voittoon, koska ero euroalueesta johtaisi pahimmassa tapauksessa sekasortoon. Hän toivoo, että EU ja IMF tukisivat euromyönteistä linjaa ja suostuisivat neuvottelemaan uusiksi joitakin säästöohjelman osia, koska niiden toteuttaminen vaaditussa aikataulussa on mahdotonta.

”Ohjelmaa olisi syytä korjata sen verran, että se antaisi kansalaisille edes jonkinlaista toivoa paremmasta”, Tsakanikas sanoo.

Valtion kassa tyhjenee

Markkinoilla pidetään mahdollisena, että Kreikka eroaa eurosta hyvinkin nopeasti. EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki valmistelevat hätäsuunnitelmaa ja brittiläinen setelipaino De La Rue valmistautuu painamaan drakmoja Kreikan keskuspankille.

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde puhuu hallitusta paluusta drakmaan, jolloin Kreikka sopisi ensin velkojensa uudelleenjärjestelystä. Toinen vaihtoehto on jättää velat yksinkertaisesti hoitamatta, mikä ajaisi markkinat kaaokseen.

Kreikan talous pyörii käytännössä ulkomaisen lainarahan varassa. IMF:n edustajat palaavat Kreikkaan vasta parlamenttivaalien jälkeen, kun uusi hallitus on muodostettu. Jos Kreikka ilmoittaa tuolloin, ettei se noudata säästöohjelmaa, rahoitus lopetetaan.

”Aikaa on todella vähän”, Tsakanikas sanoo. ”Palkat ja eläkkeet pystytään maksamaan vielä heinäkuun alussa, mutta ei enää sen jälkeen.”