Kamppailu presidentistä kuumensi Puolan kiehumispisteeseen – yksinäisiä vaalitenttejä, lähetystön puhuttelua ja kovaa loanheittoa

Tiedotusvälineetkään eivät ole tyytyneet raportoimaan, vaan ne ovat osallistuneet vaalikampanjoihin jopa innokkaammin kuin poliitikot, arvioi sanomalehti Rzeczpospolitan varapäätoimittaja Michał Szułdrzyński.

Andrzej Duda
Teksti
Tuula Koponen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Maanantai-ilta 6. heinäkuuta paljasti kokovartalokuvan Puolan politiikan syvästä kahtiajaosta.

Istuva presidentti Andrzej Duda, 48, ja hänen saman ikäinen haastajansa, Varsovan nykyinen kaupunginjohtaja Rafał Trzaskowski järjestivät kumpikin omat televisioidut ”vaalitenttinsä” – täsmälleen samaan aikaan, mutta eri puolilla maata.

Ehdokkaat kieltäytyivät osallistumasta toistensa vaaliväittelyihin, sillä kumpikin pelkäsi putoamista vastapuolen asettamaan ansaan. Kilpakumppanin puhujapönttö pysyi molemmissa tilaisuuksissa tyhjänä.

Duda vastaili yleisön ja toimittajien kysymyksiin keskipuolalaisessa Końskien kaupungissa, Trzaskowski taas Lesznossa Länsi-Puolassa. Dudan vaalitentin järjesti valtiollinen TVP, jonka on sanottu muuttuneen hallituksen propagandakoneistoksi konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) yli viisi vuotta kestäneellä valtakaudella.

Trzaskowskin vaalitilaisuuden televisioi puolestaan amerikkalaisomisteinen TVN. Toisin kuin Duda, Trzaskowski vastasi myös vastapuolen, esimerkiksi TVP:n ja uutistoimisto PAP:n toimittajien esittämiin kysymyksiin. Myös PAP rahoitetaan verovaroin, ja se on asettunut konservatiivihallituksen taakse.

 

Puolan presidentinvaalin toisesta kierroksesta 12. heinäkuuta on tulossa poikkeuksellisen tiukka. PiS-läisiä konservatiiveja edustavan Dudan ja häntä liberaalimman Trzaskowskin kannatusluvut ovat käytännössä tasoissa.

”Jos voittomarginaali jää niin pieneksi kuin on ennustettu, häviäjä ja hänen kannattajansa eivät välttämättä hyväksy tappiota”, ennustaa sanomalehti Rzeczpospolitan varapäätoimittaja Michał Szułdrzyński.

”Silloin konflikti siirtyy korkeimpaan oikeuteen, ja tulee niin sanottu kolmas kierros.”

”Kolmannella kierroksella” hän tarkoittaa häviäjän mahdollisesti nostamia oikeusjuttuja.

Szułdrzyński pitää presidentinvaalin päätymistä oikeussaleihin täysin mahdollisena.

”Korkein oikeus vahvistaa vaalien tulokset Puolassa. Jos tulos on hyvin tasaväkinen, oikeuden on päätettävä, vaikuttivatko vaaleissa mahdollisesti todetut sääntöjenvastaisuudet vaalin lopputulokseen, ja olivatko väärinkäytökset tuloksen kannalta oleellisia.”

Szułdrzyńskin mukaan syitä oikeudenkäynteihin löytyisi loputtomiin, esimerkkeinä uusien vaalien lyhyt määräaika, ulkomailla äänestämiseen liittyvät ongelmat sekä kiireessä säädettyjen vaalilakien epäselvyys.

 

Puolan presidentinvaalit oli tarkoitus pitää jo 10. toukokuuta, mutta koronakriisi sotki suunnitelmat. Vallastaan tiukasti kiinni pitävä PiS yritti runnoa vaalit läpi alkuperäisessä aikataulussa postiäänestyksenä, sillä Duda oli tuolloin suosionsa huipulla ja olisi päässyt viisivuotiselle jatkokaudelle jo ensimmäisellä kierroksella.

PiS:n jääräpäisyys johti lopulta farssimaiseen kompromissiin: toukokuista äänestystä ei peruttu, mutta ei pidettykään. Äänestyspäivän jälkeen haamuvaali mitätöitiin.

Puolaan julistettiin kokonaan uudet presidentinvaalit. Ensimmäisellä kierroksella 28. kesäkuuta Duda sai 43,5 prosenttia äänistä, ja hänen kilpakumppanikseen nousi Trzaskowski 30,5 prosentin äänisaaliilla. Trzaskowski edustaa Puolan pääoppositiopuoluetta, keskustaoikeistolaista Kansalaisfoormia (PO).

 

Tasatilanne toiselle vaalikierrokselle lähdettäessä on kuumentanut vaalitunnelman Puolassa kiehumispisteeseen, mikä on näkynyt loanheittona, hyökkäyksinä ja ala-arvoisina salaliittoteorioina.

”Kumpikin osapuoli kokee olevansa aggression uhri. Tunteet käyvät niin kuumina, ettemme kohta hallitse niitä”, varapäätoimittaja Szułdrzyńsk varoittaa.

Hänen mukaansa tiedotusvälineetkään eivät ole tyytyneet raportoimaan, vaan ovat osallistuneet vaalikampanjoihin jopa innokkaammin kuin poliitikot.

Jo ensimmäisen kierroksen jälkeen ETY-järjestön vaalitarkkailijat moittivat valtiollisten kanavien vaaliuutisointia puolueelliseksi. TVP toimi järjestön raportin mukaan ”istuvan presidentin vaalikampanjavälineenä” ja esitti vastaehdokkaan ”puolalaisten arvojen ja kansallisten etujen vihollisena”.

Dudan omaa kampanjaa ETY on luonnehtinut homofobiseksi ja vihamieliseksi. Trzaskowski sen sijaan on esiintynyt sovittelevammin ja korostanut suvaitsevaisuutta, vaikka hänkin on oikeistokonservatiivi. Trzaskowski ei esimerkiksi hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoja, mutta sallisi pareille oikeuden rekisteröityä.

 

Puolan tiukka presidenttikisa on säteillyt myös maan rajojen ulkopuolelle ja aiheuttanut kiivasta sanavaihtoa esimerkiksi Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa.

Suosittu iltapäivälehti Fakt uutisoi etusivullaan 3. heinäkuuta, että presidentti Duda oli maaliskuussa käyttänyt armahdusoikeuttaan ja poistanut lähestymiskiellon tytärtään seksuaalisesti hyväksikäyttäneeltä mieheltä. Tapaus on vanha, ja tuomittu on jo kärsinyt rangaistuksensa. Armahdusta oli pyytänyt seksuaalirikoksesta tuomitun perhe.

”Arvoisa presidentti, kuinka voitte armahtaa tällaisen miehen”, Fakt kysyi jutussaan.

Iltapäivälehti on osittain saksalaisomisteinen, ja sen esittämä kysymys osui arkaan paikkaan. Puolalaiset ovat keväästä 2019 lähtien järkyttyneinä seuranneet katolisen kirkon sisältä paljastuneita pedofiliatapauksia. Duda on syvästi katolinen ja kampanjoi perinteisten kristillisten perhearvojen puolustajana, liberaalimman Trzaskowskin vastakohtana

”Haluaako Axel Springerin yhtiö, jolla on saksalaisjuuret ja joka omistaa Fakt-lehden, vaikuttaa Puolan vaaleihin”, kysyi puolestaan jutusta raivostunut Duda.

”Haluavatko saksalaiset valita Puolaan presidentin?”

 

Puola kutsui Saksan Varsovan suurlähetystön asianhoitajan puhutteluun 8. heinäkuuta. Puhuttelun syyksi Puolan ulkoministeriö ilmoitti Puolan vaaleista saksalaismediassa kerrotut ”epätarkkuudet ja puolueellisuus”.

Tulilinjalle joutui myös amerikkalainen televisiokanava TVN.

PiS-läinen EU-parlamentaarikko väitti, että TVN:llä olisi yhteys Puolan armeijan tiedustelupalveluun WSI:hin. Jarosław Kaczyński lakkautti WSI:n pääministerikaudellaan 2006, koska piti sitä ”Neuvostoliiton vaarallisena jäänteenä itsenäisessä valtiossa.

”Täyttä valhetta”, twiittasi väitteestä tuohtunut Yhdysvaltain Varsovan suurlähettiläs Georgette Mosbacher.

 

Presidentinvaaleissa on paljon pelissä.

Visegrad Insight -sivuston päätoimittaja Wojciech Przybylski pitää vaalia kansanäänestyksenä Puolan lähitulevaisuudesta.

”Jos Duda voittaa, se merkitsee hallituksen otteen kovenemista.”

”Jos taas hänen haastajansa voittaa, se tuo turbulenssia politiikkaan, mutta tarjoaa Puolalle myös mahdollisuuden uuteen alkuun”, Przybylski sanoo.

PiS:n valtakaudella puolalaiset ovat päässeet nauttimaan avokätisistä sosiaalieduista, mikä näkyy tilastoissakin köyhyyden vähenemisenä. Samanaikaisesti Puola on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa. Isoin kiista koskee oikeuslaitoksen uudistusta, jota arvostelijat pitävät jopa askeleena kohti diktatuuria.

Trzaskowski on ensitöikseen luvannut pistää Puolan ja EU:n välit kuntoon.

PiS:llä on parlamentin alahuoneessa sejmissä ehdoton enemmistö, eikä oppositioenemmistöinen ylähuone senaattikaan voi muuta kuin korkeintaan hidastaa lakien läpimenoa. Puolassa presidentillä on veto-oikeus eli hän voi joko allekirjoittaa tai hylätä lait.

PiS tarvitsee puolueelle uskollisen Dudan presidentiksi. Trzaskowskin voitto saattaisi suistaa Puolan ennenaikaisiin vaaleihin.