Islannin purkaus ei ollut kummoinen: Lentoliikenne pysähtyi lähinnä tuulen suunnan takia

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Maapallolla on järeämpiäkin tulivuoria kuin Eyjafjallajökullin jäätiköllä purkautunut yksilö, joka kuuluu räjähdysluokituksen höyhensarjalaisiin.

Islannin tulivuorenpurkaus, joka sai puolen maailman lentoliikenteen sekaisin, ei ole kooltaan ja voimakkuudeltaan kovin kummoinen. Purkautuvaa tuhkaa arvioidaan olevan noin 24 miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaa purkauksen sijoittumista kahdeksanportaisessa vulkaanisessa räjähdysasteikolla tasolle 3, jota kuvataan sanalla ”vakava”. Saman kokoisia paukkuja sattuu suunnilleen vuosittain, ja historiasta niitä tunnetaan lähes 900 kappaletta.

Jos Eyjafjallajökullin tulivuori laukaisee viereisen, suuremman Katla-tulivuoren, kuten on pelätty, räjähdysasteikolla noustaan kaksi pykälää, luokkaan 5. Sitä sanotaan ”suureksi mullistukseksi”, ja sen aikana ilmakehään saattaa nousta tuhkaa kokonainen kuutiokilometri, eli tuhat miljoonaa kuutiometriä, yli neljänkymmenen Eyjafjallajökullin purkauksen määrä.

Geologian museon yli-intendentti Arto Luttinen laskee, että tuollainen pöläys laskeutuessaan kuorruttaisi koko Euroopan 0,1 millimetrin tuhkakerroksella. Tietysti tuhka ei käytännössä jakautuisi tasan, ja suuri osa siitä laskeutuisi myös meriin.

Tiedemiesten käyttämä tulivuorten räjähdysasteikko VEI (Volcanic Explosivity Index) ei pääty Katlan eli viitosasteen tasolle, vaan jatkuu vielä paljonkin tuhoisampiin purkauksiin, joita kaikkia on koettu maapallon historiassa

Kuutosluokan ”kolossaalisiin” purkauksiin kuuluvat lähes 40:n muun tapauksen ohella tuhoisat Krakatau ja Pinatubo, josta purkautui tuhkaa ilmakehään noin kymmenen kuutiokilometriä.

Krakataun jättimäinen räjähdys ja sitä seurannut tsunami surmasivat Indonesiassa vuonna 1883 yli 36 000 ihmistä, ja ilmakehään noussut rikkihappopilvi alensi joksikin ajaksi hieman maapallon lämpötilaa.

Samoin kävi, kun Filippiinien Luzonin saarella vuonna 1991 purkautui pitkään hiljaisena ollut Pinatubo, jonka räjähdys madalsi vuorta 260 metriä ja synnytti läpimitaltaan 2,5-kilometrisen kraatterin.

Tuhkaa nousi jopa 35 kilometrin korkeuteen, ja suurin osa purkausmassasta katosi stratosfääriin. Osa palasi maan pinnalle happosateina, ja tuhkapimennys jäähdytti ilmastoa paikoin puoli astetta useiksi kuukausiksi.

Tulivuorten tunnettu ”maailmanennätys” kuuluu purkaukselle, joka noin 28 miljoonaa vuotta sitten synnytti valtavan La Garita -kalderan eli romahduskraatterin Yhdysvaltain New Mexicoon.

Indonesian Sumatralla sijainnut Toba räjähti 74 000 vuotta sitten viimeisenä supertulivuorena, joka luokitellaan ylimpään eli kahdeksanteen, ”megakolossaaliseen” VEI-luokkaan. Laavaa virtasi lähes parinsadan kilometrin säteellä 50 metriä paksusti, tuhka peitti koko Sumatran saaren kymmenien metrien paksuudelta ja yli 3 000 kilometrin päähän Intiaan sitä satoi jopa kuuden metrin kerros.

Kuudesta muusta tunnetusta VEI-8-luokan supertulivuoresta tunnetuin on Yhdysvaltain Yellowstonen kansallispuiston alla oleva kuuma piste, eli 55 x 72 kilometrin kokoinen ja satoja metrejä syvä kaldera, joka ”kuplii” jatkuvasti. Se purkautui viimeksi noin 13 000 vuotta sitten, ja purkauksen toistuminen saattaisi tutkijoiden mukaan tuottaa niin paljon tuhkaa, että aurinko pimenisi ja seuraisi ydintalvi ja uusi jääkausi.

Aktiivisia tulivuoria

Tulivuorenpurkaukset vaihtelevat hyvin lievistä päivittäisistä erittäin harvinaisiin megakolossaalisiin mullistuksiin, jotka voivat järkyttää koko maapalloa. Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos USGS seuraa purkauksia kautta maailman ja ylläpitää internetissä jatkuvasti ajantasalla olevaa karttaa.

Alla olevassa kartassa punaiset kartiot merkitsevät tulivuoria, jotka ovat olleet aktiivisia tällä viikolla. Mustat kartiot kuvaavat muita merkittäviä tulivuoria.

Tulivuorten räjähdysluokitus

Alla oleva tulivuorten räjähdysasteikko eli Volcanic Explosivity Index on USGS:n käsialaa.

	VEI-luokka	Purkauspilven korkeus	Purkautunut tilavuus	Toistuvuus
0	räjähtämätön	alle 100 m	yli 1000 m³	päivittäin
1	lievä	100-1000 m	yli 10 000 m³	päivittäin
2	räjähtävä	1-5 km	yli 1 000 000 m³	viikoittain
3	vakava	3-15 km	yli 10 000 000 m³	vuosittain
4	mullistus	10-25 km	yli 0,1 km³	10 v. välein
5	suuri mullistus	yli 25 km	yli 1 km³	100 v. välein
6	kolossaalinen	yli 25 km	yli 10 m³	100 v. välein
7	superkolossaalinen	yli 25 km	yli 100 km³	1000 v. välein
8	megakolossaalinen	yli 25 km	yli 1000 km³	10 000 v. välein