Ilmastonmuutos: Mitä tiedetään, mitä ollaan valmiita tekemään
Jäävuori sulaa Grönlannissa vuonna 2007. Kuva John Mcconnico / AP / Lehtikuva.
Kööpenhaminalta ja ilmastonmuutokselta ei näinä päivinä voi välttyä. Mutta millainen on nuorten tietämys ilmastonmuutoksesta?
Kysyimme neljältä eri-ikäiseltä nuorelta heidän perustietojaan ilmastonmuutoksesta.
1. Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa?
2. Mikä on ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa?
3. Mitä tapahtuu, jos ilmasto jatkaa lämpenemistään?
4. Mitä itse yrität tehdä ilmastonmuutoksen eteen?
Jaakko Luoto, 12 vuotta, 6. luokka
1. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan sitä, että ilmasto alkaa lämmetä. Silloin esimerkiksi jäätiköt sulavat.
2. Ihmisten pitäisi kierrättää jätteitä enemmän. Lisäksi autojen sijaan pitäisi liikkua junilla ja busseilla.
3. Jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään, se näkyy Suomessa esimerkiksi niin, että ei tulee enää kunnon talvia ja lunta.
4. Yritän kotona kierrättää mahdollisimman paljon roskia. Lisäksi kierrätän myös erilaisia laitteita.
Mari Turunen, 15 vuotta, 9. luokka
1. Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät käsitä suojella maapalloa, vaan saastuttavat ja käyttävät luonnonvarat loppuun. Otsonikerros ohenee ja siihen tulee reikiä, jonka takia maapallolle pääsee säteilyä ja ilma lämpenee.
2. Ihmiset käyttävät liikaa maapallon luonnonvaroja turhiin asioihin eivätkä ymmärrä lopettaa maapallon saastuttamista ajoissa.
3. Otsonikerros ohenee ja säätilat alkavat muuttua. Jäätiköt sulavat ja tulee tulvia, hirmumyrskyjä ja muita luonnonkatastrofeja. Ne taas aiheuttavat onnettomuuksia. Lisäksi maapallolla tulee olemaan paikkoja, joissa ei enää voi asua esimerkiksi liiallisen kuumuuden takia.
4. Perheeni ajattelee asiaa tosi paljon, enemmän kuin minä itse. Meillä on kotona energiansäästölamppuja ja valoja ei pidetä päällä turhaan. Joskus koulussa saatan käydä sammuttamassa vessoista valot, jos näen, että ne on jätetty päälle. En heitä roskia luontoon, en pidä tietokonetta turhaan päällä ja menen stadiin bussilla, en taksikyydillä.
Lauri Vainio, 18 vuotta, lukion 3. luokka
1. Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että ilmasto muuttuu globaalisti. Lämpötila-asteet nousevat ja se vaikuttaa ympäri maailmaa.
2. Suurin vaikuttaja ilmastonmuutokseen ovat hiilidioksidi- ja metaanipäästöt, joita ihmiset päästävät ilmakehään.
3. On parista vuodesta kiinni, tuleeko asiaan positiivinen kytkentä. Esimerkiksi Siperian soihin on varastoitunut paljon metaania, joka ilmakehään päästessään on paljon vaarallisempaa kuin hiilidioksidi. Lisäksi on laskettu, että 200 vuoden aikana lämpötila kohoaa seitsemän astetta.
4. Yritän välttää turhaa kulutusta, eli käytän esimerkiksi busseja ja otan tietokoneen pois päältä yön ajaksi. Käytän asian suhteen maalaisjärkeä, eli yritän olla tekemättä mitään älyttömyyksiä.
Jenni Hirvonen, 21 vuotta, opiskelee ammattikorkeakoulussa johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa
1. Ilmastonmuutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä.
2. Kiihtyvä ilmastonmuutos on suurimmalta osin ihmisen aiheuttamaa. Suuret hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät sitä jatkuvasti, mutta onneksi asia on vihdoin ajankohtainen keskustelunaihe, joten muutosta ollaan tekemässä.
3. Luonto kärsii, eläimiä kuolee sukupuuttoon lämpötilojen ailahteluiden vuoksi ja jäätiköt sulavat, jolloin merenpinnan nousun takia pieniä saaria joutuu veden alle. Otsoniaukon suureneminen altistaa ihmiset haitalliselle auringon ultraviolettisäteilylle.
4. Yritän pienin elein tehdä oman osuuteni rasittaakseni luontoa mahdollisimman vähän. Pienennän sähkönkulutustani esimerkiksi sammuttamalla aina huoneesta poistuessani valot enkä pidä sähkölaitteita stand by-tilassa. Käytän myös julkisia kulkuvälineitä ja kävelen auton sijaan.
Kohti kestävämpää elämäntapaa
Ryhmäpäällikkö Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta toteaa, että sähkön säästäminen ja julkisten liikennevälineiden käyttö on hyvä alku oman vaikuttamisen tiellä.
”Seuraavaksi voisi pohtia enemmän kuluttamiseen liittyviä arvoja. Kaikkien hyödykkeiden valmistamiseen kuluu energiaa, joten tarvitseeko siis välttämättä saada kaikkia uutuuksia ja olisiko tavaran sijasta mukavampia tapoja käyttää omia tai vanhempien rahoja”, hän neuvoo.
Ruuhela toteaa, että nuoria ei pitäisi pelotella ilmastonmuutoksella, vaan heitä tulisi kannustaa kohti nykyistä kestävämpää ja vähemmän kulutuskeskeisempää elämäntapaa. Ruuhelan mukaan nykynuorisolle on yleiskoulutuksen tasolla periaatteessa tarjolla riittävästi tietoa. Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyiset nuoret saavuttavat yhteiskunnassa päättäjien aseman vasta noin 20 vuoden kuluttua.
”Sen vuoksi nyt olisikin nopeasti lisättävä ilmastonmuutokseen liittyvää koulutusta ammatillisissa opinnoissa eri aloilla ja erityisesti johtotehtävissä olevien täydennyskoulutuksissa. Tällä tavoin yrityksissä voitaisiin alkaa toteuttaa tarvittavia toimia mahdollisimman pian.”
Ruuhela on sitä mieltä, että suomalainen media uutisoi monipuolisesti ilmastonmuutoksesta. Parin viime vuoden aikana tiedonvälitys on parantunut huomattavasti.
”Toimittajien juttujen taso tietenkin vaihtelee, sillä kirjoituksia on paljon, mutta enimmäkseen taso on hyvä”, hän toteaa.
Ruuhela toivoisi, että mediassa tuotaisiin enemmän esille yhteiskunnallista näkökulmaa. Vaikka Suomessa ilmastonmuutoksesta on jossain määrin myös hyötyä, ovat koko maapalloa uhkavaat ilmastonmuutoksen haitat hyötyjä suuremmat.
”Enemmän voisi tuoda esille sitä, että myös muualla maailmassa tapahtuvat muutokset heijastuvat Suomeen esimerkiksi talouden kautta. Lisäksi Suomen täytyisi kantaa vastuuta haavoittuvimpien alueiden selviämisestä.”
Ruuhela uskoo, että pitkään aihepiiriä seuranneet ihmiset ovat saattaneet kyllästyä aiheeseen uutisähkyn keskellä.
”Yllätyksekseni olen kuitenkin tavannut vielä tänäkin syksynä ihmisiä, joiden tietoisuuteen ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat tulleet vasta hiljaittain. He kaipaavat enemmän ja entistä painokkaampia uutisia aiheesta.”
Fakta: Mitä suomalaiset ovat valmiita tekemään?
- Suomalaisista 90 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.
- Uhan hyvin suureksi kokevien määrä on vähentynyt viime vuodesta.
- Suosituimpia keinoja ovat yksinkertaiset ekoteot, kuten jätteiden lajittelu, energiansäästölamput ja kodin sähkölaitteiden sulkeminen.
- 73 prosenttia vähentäisi liikennepäästöjä alentamalla joukkoliikenteen lippujen hintoja.
- Vähän alle puolet on kiinnittänyt ruokavalinnoissaan huomiota siihen, paljonko sen valmistus on kuluttanut energiaa.
- Kolmannes on vähentänyt autoilua ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
- Kolmannes olisi valmis maksamaan ilmastoveroa tuotteista ja palveluista.
- Yli puolet on sitä mieltä, että kodinlämmityksestä ei tingitä.
Lähteet: Suomen Kuvalehden Taloustutkimus Oy:llä teettämä tutkimus 2008, Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämä tutkimus 2009.
Aiheesta lisää
Kööpenhaminan ilmastokokous alkaa: Tästä on kyse (Suomenkuvalehti.fi 7.12.2009)
Teksti ja nuorten kuvat Minna Kosonen