Ilmastokokous palasi arkeen - Kööpenhaminan työtä jatketaan Cancúnissa
Oxfam International -järjestön pulloposti Cancúnin hiekkarannalla Meksikossa päivää ennen ilmastokokouksen alkua. Hätäviesti kehoittaa kokousta pelastamaan henkiä. Kuva Israel Leal / AP / Lehtikuva.
Kansainvälinen ilmastopolitiikan vuosi on päättymässä. Maailman Ilmatieteen järjestön tuoreen ilmoituksen mukaan kasvihuonekaasupitoisuudet ovat jälleen korkeampia kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa, mutta YK:n ilmastokokous kokoontuu Meksikon Cancúnissa vaisuna.
Viime vuonna tähän aikaan koko maailman huomio kohdistui Kööpenhaminaan, jonne kokoontui YK:n ilmastokokous suurin toivein, presidenttien ja pääministerien johdolla. Kokouksen sisäänpääsyä jonotettiin tuntikausia ja suuria tuloksia odotettiin.
Samanlainen kokous on nyt Cancúnissa, mutta aivan erilaisissa tunnelmissa, ilman ennakkokohua ja pienin odotuksin. Taustalla on se, että Kööpenhaminassa tulokset jäivät laihoiksi ja riidanalaisiksi.
”Viime vuosi oli poikkeus, Cancúnissa palataan takaisin arkeen”, sanoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia. ”Nyt ei ole odotettavissa mitään sopimusta, vaan parhaassa tapauksessa paketti päätöksiä, jotka edesauttavat myöhempiä neuvotteluja.”
Suomesta kokoukseen osallistuu noin 30 virkamiestä ja sidosryhmien edustajaa.
Cancúnissa jatketaan Kööpenhaminan työtä lähinnä teknisellä tasolla ja virkamiesten voimin, ilman poliittisia huippujohtajia. Silti toivotaan, että jotkin maat tarkistavat omia tavoitteitaan ylöspäin.
Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on asettanut tavoitteeksi, että teollisuusmaissa kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi vähentää 25-40 prosenttia ja kehitysmaissa 15-30 prosenttia.
Näin ilmaston lämpeneminen pysähtyisi kahteen asteeseen.
Aika harva maa on toistaiseksi oikeasti sitoutunut näihin tavoitteisiin, vaikka nyt keskustellaan jo siitä, riittävätkö nekään.
Toinen kokouksen pääasia on saada aikaan muodollinen sopimus rahastosta, jonka avulla ilmastonmuutosta vastaan voitaisiin tulevaisuudessa taistella – käytännössä rahoittaa ennen muuta kehittyvien maiden päästöjen rajoittamista. Rahastoon on tarkoitus kerätä teollisuusmailta vuoteen 2020 mennessä sata miljardia dollaria – siis suunnilleen Irlannin tukipaketin verran.
Kehitysmaiden osuutena ilmastonmuutoksen torjunnassa on myös raportoinnin parantaminen. Toistaiseksi siinä on paljon puutteita.
Takarajat lähenevät
”Cancúnin kokous ei ole varsinainen takaraja, mutta pikapuoliin alkaa tulla kiire saada aikaan sitovia päätöksiä. Asetetut päivämäärät lähenevät”, Haunia sanoo.
Päivämäärät tarkoittavat ennen kaikkea maailmanlaajuisten päästöjen vähentämistä asetettujen prosenttimäärien mukaisesti. Tuloksia pitäisi alkaa näkyä vuosina 2015-2017, viimeistään 2020.
Poliittisella puolella tulosten saavuttamista Cancúnissa hidastaa Yhdysvaltain äskeisten vaalien tulos, joka oli takaisku presidentti Barack Obamalle ja myös hänen edustamalleen ilmastopolitiikalle. Vaalitulos merkinnee sitä, ettei Yhdysvalloissa pystytä viemään läpi ilmastosopimusta tämän hallinnon aikana, ei ainakaan ratifioimaan sitä, Haunia arvioi.
Myönteisenä merkkinä hän pitää kuitenkin sitä, ettei mikään osapuoli näytä olevan poistumassa neuvotteluista. Välineuvotteluissa on varsinkin viime viikkoina saatu valonpilkahduksia, esimerkiksi eteläamerikkalaiet maat ovat olleet aktiivisia.
Niin ikään Intia, joka on perinteisesti suhtautunut hyvin tiukasti päästörajoitusvaatimuksiin, on nyt osoittanut kiinnostustaan ehdottamalla päästöjen kansainvälistä arviointia.
Muualla niin sanottujen nousevien teollisuusmaiden Basic-ryhmässä (Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina) ei ole juuri näkynyt uusia valmiuden merkkejä. Cancúnissa jatkunee perinteinen riitely erityisesti Yhdysvaltain ja Basic-maiden välillä vastuunjaoista, sopimusten sitovuudesta ja raportoinnista.
Seuraava YK:n ilmastokokous pidetään vuoden päästä Etelä-Afrikassa.