Paljon hyvää ja kaunista

Tanska saa uuden keskustavasemmistolaisen hallituksen, jossa on ensimmäistä kertaa maan historiassa enemmän nais- kuin miesministereitä.

Tuoreessa hallitusohjelmassa näkyy politiikan muutos. Tanskalaisille luvataan 10 vuoden siirtymäajalla ilmainen hammashuolto, joukkoliikenteestä tehdään nuorille maksutonta ja kasvisten sekä hedelmien arvonlisäverosta luovutaan.

Ilmastotoimiin panostetaan aiempaa enemmän, pienituloisimmille eläkeläisille luvataan yli sata euroa lisää kuussa ja myös tuloverotus kevenee.

Ohjelma julkistettiin kesäkuun alussa ennätyksellisen pitkiksi venähtäneiden tunnustelujen ja neuvottelujen jälkeen. Hallituspohjasta päästiin sopuun vasta runsaat kaksi kuukautta maaliskuisten vaalien jälkeen.

Pääministerinä jatkaa sosiaalidemokraattien Mette Frederiksen. Uuteen vähemmistöhallitukseen osallistuvat demareiden lisäksi punavihreä sosialistinen kansanpuolue, keskustalainen moderaatit ja sosiaaliliberaali radikaali venstre.

Yli 10 vuotta Tanskan sosiaalidemokraatteja johtanut Frederiksen on toiminut pääministerinä vuodesta 2019 ja aloittaa näin kolmannen kautensa maan johdossa. Moderaattien puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen jatkaa ulkoministerinä. Talous- ja sisäministeriksi nousee sosialistisen kansanpuolueen puheenjohtaja Pia Olsen Dyhr.

Uudella ”neliapilahallituksella” on 82 paikkaa Tanskan 179-paikkaisilla Kansankäräjillä, joten se tarvitsee tukea myös muilta puolueilta. Keskusteluihin hallitusohjelmasta osallistuivatkin pääpuolueiden lisäksi parlamentin vasemmistolaisin puolue yhtenäisyyslista sekä vihreäksi luonnehdittava vaihtoehtopuolue.

Toisin kuin Suomessa, hallituksen ohjelma on kohtalaisen ohut asiakirja. Se ei sisällä vielä tarkkoja toteutustapoja monellekaan uudistukselle eikä kaikkia keinoja niiden rahoittamiseksi.

Tanskalaisissa tiedotusvälineissä asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan ohjelman näyttävän kalliilta. Esimerkiksi tuloveronkevennykset maksavat Tanskan valtiovarainministeriön mukaan yli miljardi euroa.

Toisaalta verotukseen ei tehdä muutamaan vuoteen indeksitarkastuksia ja perintöjen verotusta aiotaan kiristää. Jo peruutettavaksi kaavaillusta suklaa- ja sokeriverosta pidetään kiinni ja myös lainojen korkojen verovähennysoikeutta rajoitetaan.

Hallituksen tuore johto myönsi silti tiedotustilaisuudessa, ettei kaikkien toimien rahoituksesta ole päätetty.

”Kun hallitus aikanaan tuo päätettäväksi konkreettiset ehdotukset, niihin löytyy myös rahoitus”, pääministeri Frederiksen lupaili toimittajille.

Puolueiden väliset talouteen liittyvät näkemyserot pidensivät tunnustelu- ja neuvotteluvaihetta, arvioi taloustieteen apulaisprofessori Søren Hove Ravn Kööpenhaminan yliopistosta.

”Keskilinjan puolueet haluavat tiukempaa taloudenpitoa kuin vasemmistopuolueet. Esimerkiksi ulkoministeri Rasmussen on vaatinut uudistuksia ja enemmän kurinalaisuutta menolisäyksiin”, Ravn sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Apulaisprofessori näkee edellisen ja nykyisen hallituksen välillä myös jatkuvuutta. Edellinen hallitus päätti lisätä puolustusmenoja, nykyinen taas kasvattaa hyvinvointivaltiota.

”Maksuton hammashuolto on ollut vasemmistopuolueiden pitkäaikainen tavoite. Toisaalta kun tuloveroja myös kevennetään, ovat keskemmälläkin olevat puolueet tyytyväisiä.”

Tanskan talous voi hyvin. ”Fiskaalista tilaa” on syntynyt viime vuosina, kun kansantalous ja verotulot ovat kasvaneet. Ravn kertoo, että tästä huolimatta maassa on kyselty viime päivinä ahkerasti, miten kaikki tämä aiotaan rahoittaa.

Uusi hallitus lupaa palauttaa suuren rukouspäivän arkipyhäksi – mutta vasta vuonna 2030, mikäli tilanne sen sallii. Neljäntenä päivänä pääsiäisen jälkeen vietettävästä pyhästä käytiin kiivasta keskustelua keväisten vaalien alla.

”Edellinen hallitus kertoi pian aloitettuaan tämän arkipyhän poistamisesta, ja joutui nähdäkseni välittömästi epäsuosioon”, Ravn sanoo.

”Ehkä siksi nyt on valittu sellainen lähestymistapa, että kerrotaan ensin hyvistä asioista ja vasta myöhemmin rahoituskeinoista.”

Jo kerrotut rahoitustavatkin on kenties valikoitu suosiota silmällä pitäen.

”Verotuksen indeksitarkastusten jäädytys on monelle äänestäjälle epämääräisen kuuloinen toimi, eikä siksi aiheuta sellaisia reaktioita kuin yhden vapaapäivän poisto”, Ravn pohtii.

Pääministeri Frederiksen julisti vaalit maahan helmikuun lopulla, kun maailmalla käytin kiivasta keskustelua Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin halusta ottaa Tanskalle kuuluva Grönlanti haltuunsa.

Vaalikeskusteluja ei kuitenkaan käyty ulkopolitiikasta, vaan esimerkiksi juomaveden laadusta ja lihantuotannosta. Tanska on merkittävä sikatalous, ja eläinten hyvinvointi sekä toisaalta maatalouden toimintaedellytykset ovat jatkuva kiistelyn aihe maassa.

Tuore hallitusohjelma lupaa useita aiemman opposition ajamia parannuksia eläinten oloihin. Elävien porsaiden vientiä ulkomaille halutaan vähentää, sikojen häntien typistämisen kielto luvataan saattaa täysin voimaan vuoteen 2030 mennessä ja äärimmäisen jalostuksen kielto vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus kaavailee myös kieltävänsä väliaikaisesti uusien perinteisen sianlihan tuotantolaitosten perustamisen ja olemassa olevien laajentamisen. Kielto olisi voimassa kunnes maatalouden etujärjestöt, eläinoikeusjärjestöt ja muut sidosryhmät ovat saaneet aikaan sovun ”sianlihan tuotannon tulevaisuudesta”.