Huippukokouksen saldo: Venäjän ja Naton välit lämpenivät, Viro luottaa Naton suojaan
Lissabonin kokouksessa Naton ja Venäjän välit olivat aiempaa paremmat. Kättelemässä Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (vas.) ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev. Kuva Vladimir Rodionov / AP / Lehtikuva.
”En ole huolissani. Natolla on muitakin puolustusmekanismeja.” Näin kommentoi Viron ulkoministeri Urmas Paet Suomen Kuvalehdelle Yhdysvaltojen suunnitelmaa vetää peräti neljä prikaatia pois Euroopasta.
Presidentti Barack Obaman hallinnon päätös vähentää maajoukkoja kuvaa hyvin meneillään olevia armeijauudistuksia Nato-maissa.
”Eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa ajattelutavoissa on eronsa. Kun Euroopassa kansalaiset kritisoivat esimerkiksi julkisten terveydenhoitopalvelujen leikkauksia, niin Amerikassa kritisoidaan sitä, että niitä pyritään tarjoamaan”, tokaisi huippukokouksessa Rolling Stone -lehden toimittaja Michael Hastings.
Lehti sai taannoin rutkasti huomiota, kun Afganistan-joukkojen komentaja Stanley McChrystal joutui eroamaan annettuaan Hastingsille varomattomia lausuntoja. Yhdysvaltain puolustusministeriö eväsi Hastingsilta oikeuden päästä seuraamaan maan armeijan toimintaa Afganistanissa. Nato-kokoukseen pääsystään Hastings oli tyytyväinen.
Paet puolestaan vakuutti Viron uskovan täysin Nato-suojaan.
Puolustusliitto hyväksyi Lissabonin kokouksessaan uuden strategisen konseptin, jonka keskeisiin kohtiin kuuluu Naton jäsenmaiden kollektiivisen puolustuksen eli viidennen artiklan pitäminen ennallaan. Uusi strategia ei muuta Naton vuonna 1949 hyväksyttyä peruskirjaa.
”Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, millä tavalla strateginen konsepti avoimesti luotiin. Ensin oli (Yhdysvaltain entinen ulkomininisteri) Madeleine Albrightin ryhmä ja sen jälkeen pääsihteeri (Anders Fogh) Rasmussenin erinomainen työ”, Paet kehuu.
Uusi strategia painottaa sitä, että konventiaalisen sodan uhka on vähentynyt, mutta ei poistunut, ja että puolustusliiton on kyettävä vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin, kuten tietoverkkohyökkäyksiin. Niiden kohteeksi joutumisesta nimenomaan Virolla on kokemusta.
Huippukokouksen isoihin uutisiin kuului Obaman, Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin sekä Rasmussenin moneen kertaan toistamat lausunnot Naton ja Venäjän paranevista väleistä.
Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että Naton huoltoreitti Afganistaniin kulkee Venäjän läpi, ja Venäjä pyrkii varmistamaan sen toimivuuden. Lisäksi Venäjä lähettää helikoptereita Naton Afganistanin ISAF-operaation tueksi. Jopa eurooppalaista ohjuspuolustusyhteistyötä Venäjän kanssa kaavaillaan.
Pian sen jälkeen kun Rasmussen aloitti virassaan vuonna 2009, hän määritteli sotilasliiton tärkeimmiksi tavoitteiksi voiton Afganistanissa ja Naton Venäjä-suhteiden parantamisen. Järjestö on edistynyt jälkimmäisen tavoitteen saavuttamisissa.
”Emme ole kiinnittäneet tarpeeksi huomiota huumeiden vastaiseen taisteluun etelässä”, Medvedev myönsi. Nato-Venäjä-neuvoston kokouksessa päätettiin, että Afganistanista virtaaviin huumereitteihin isketään entistä tehokkaammin.
Monta jos-sanaa liittyy Afganistan-tavoitteisiin
Viron ulkoministeri Urmas Paet sanoo suhtautuvansa periaatteessa myönteisesti yhteistyöhön ohjuspuolustuksessa. Hän toteaa kuitenkin, että hanke on tyhjän päällä niin pitkään kuin vanhat epäluulot Natoa kohtaan Venäjällä jatkuvat.
”Ne ovat edelleen olermassa”, Paet sanoo.
Nato asetti tavoitteeksi turvallisuusvastuun siirtämisen ISAF:lta afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä. Useat kokouslähteet pitivät tavoitteen asettamista sekä hyvänä että epärealistisena.
”Todellinen tilanne ratkaisee, mitä vuonna 2014 tehdään”, Paet sanoo. Hän uskoo, että Viro pitää ennallaan nykyisen, noin 140 hengen joukkonsa Afganistanissa.
Huippukokouksessa jäivät auki esimerkiksi kysymykset siitä, jatkuvatko ISAF-joukkojen taistelut vuoden 2014 jälkeen tai mitä Pakistanin roolista turvallisuusvastuun jakajana takarajan jälkeen ajatellaan.
Lissabonissa pidetty 48 ISAF-maan Afganistan-kokouksen kummallisuuksiin kuului muun muassa operaation ulkopuolisen Japanin läsnäolo.
Se selittyi sillä, että maa ei voi lähettää ulkomaille sotilaitaan, mutta kylläkin rahaa. Japani avustaa ISAF-operaatiota seuraavan viiden vuoden peräti viidellä miljardilla ja tänäkin vuonna 1,1 miljardilla dollarilla.