Germanwingsin turma – kohti yhden hengen ohjaamoja?
Teknisesti olisi mahdollista rakentaa matkustajakone, jossa ei ole ohjaajia lainkaan.
Germanwingsin tapaus lisää kierroksia ilmailupiireissä käytävään keskusteluun yhden ohjaajan matkustajakoneista.
Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasa on kehittänyt melko pitkälle järjestelmän, jossa koneessa on vain sen kapteeni. Perämies on maassa ja hoitaa radioiden ja näyttöpäätteiden avulla yhtä aikaa useiden lentojen kakkospilotin hommia.
Nasan järjestelmässä koneessa oleva lentäjä on ehdoton auktoriteetti, jonka ohjainkomentoja ei voi peruuttaa maasta käsin. Teknisesti olisi kuitenkin mahdollista modifioida laitteistoja niin, että konetta voitaisiin ohjata maasta, jos lentäjä alkaisi käyttäytyä perämies Andreas Lubitzin tavoin.
Teknisesti olisi mahdollista rakentaa myös matkustajakone, jossa ei ole ohjaajia lainkaan. Näin radikaalia ratkaisua miljardit lentomatkustajat tuskin olisivat valmiita hyväksymään.
Erittäin vahvat lentäjäjärjestöt vastustavat kiivaasti jo yhden pilotin ohjaamoja samalla tavalla kuin ne aikanaan vastustivat kaukolentojen ohjaamomiehistöjen leikkaamista kolmesta kahteen. Lentoyhtiöt ajoivat sen muutoksen läpi taloudellisin perustein. Samoista syistä ne ovat luultavasti erittäin innostuneita yhden pilotin lentokoneista.
Mutta nyt Germanwingsin turmasta ja sen syistä on alkanut keskustelu, jossa on paljon kysymyksiä.
Kuinka on mahdollista, että maailman ykkösluokan lentoyhtiöihin kuuluvan Lufthansan kouluttama nuori lentäjä ajaa tahallaan Lufthansan tytäryhtiön Airbus A320 -koneen päin vuoren seinää ja vie itsensä lisäksi kuolemaan 149 täysin viatonta lentomatkustajaa?
Kuinka on mahdollista, että ilmeiseen mielenhäiriöön joutunut perämies pystyy estämään ohjaamosta poistuneen kapteenin pääsyn takaisin paikalleen?
Kuinka on mahdollista, että vakavista psyykkisistä ongelmista kärsinyt ja niiden hoitamisen vuoksi koulutuksensa puoleksitoista vuodeksi keskeyttänyt nuori mies palkataan muutamia vuosia myöhemmin kouluttajayhtiöönsä liikennelentäjäksi ilman, että hänen psyykkinen tilansa olisi erityisen seurannan kohteena? Nuorukainen lentää hyvin ja täyttää ainakin Lufthansa pääjohtajan Carsten Spohrin mielestä sataprosenttisesti kaikki lentäjälle asetettavat vaatimukset.
Ainakin tällaiset kysymykset pyörivät ilmailuyhteisön ja sen miljoonien ja taas miljoonien asiakkaiden mielessä päivää sen jälkeen, kun ranskalainen syyttäjä Brice Robin oli kertonut 28-vuotiaan Andreas Lubitzin aiheuttaneen tahallaan Germanwings-lentoyhtiön A320:n tuhon.
Toistaiseksi lähes kaikki turmaan liittyvä olennainen tieto onkin tullut syyttäjiltä. Lubitzin psyykkisestä hoitojaksosta tosin kertoi saksalaislehti Bild.
Varsinainen tutkintaviranomainen, Ranskan onnettomuustutkinnasta vastaava BEA on sen sijaan ollut ihan hiljaa. Tutkinnan johtaja Remi Jouty sanoi keskiviikkona, ettei ohjaamon ääninauhoitetta ollut ehditty siihen mennessä tutkia perinpohjaisesti.
Torstain jälkeen mediaa ei enää edes kiinnostanut, mitä nauhalta tarkkaan ottaen löytyi. Syyttäjä Robin on kertonut näkemyksensä sen olennaisesta sisällöstä ja se riitti.
Viranomaiset vakuuttavat nyt laidasta laitaan, että luvassa on suuria muutoksia, joilla estettäisiin tällaisen, erittäin harvinaisen mutta ei ihan ainutkertaisen tapahtuman toistuminen.
Muutokset keskittyvät lähinnä ohjaamon turvallisuusjärjestelyihin ja lentäjien psyykkisen kunnon seurantaan.
Monet lentoyhtiöt ilmoittivat kieltävänsä heti Lufthansallakin käytössä olleen systeemin, jonka mukaan ohjaamossa voi matkalentovaiheessa olla vain yksi lentäjä. Jos toisen on poistuttava vaikka vessaan, kuten Germanwingsin tapauksessa, hänen paikalleen on istutettava matkustamohenkilökunnan jäsen.
Lisäksi mietitään ovatko nykyiset, vahvistetut ja sisältä hermeettisesti suljettavat ovet paras ratkaisu tilanteessa, jossa uhka lentoturvallisuudelle voi nousta myös oven etupuolelta.
Psyykkisen terveydentilan seurannasta ei ole esitetty mitään suunnitelmia. Se on varmasti erittäin vaikeaa. Lentäjiä on satojatuhansia. Heidän fyysistä terveydentilaansa tarkastetaan vuosittain tai useamminkin. Verenpaineen mittaus ja EKG:n ottaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa ja tuloksiltaan yksiselitteisempää kuin syvältä luotaava psyykkinen tarkastaminen.
Psyykkiset tarkastukset tulevat lisäksi helposti kalliiksi ja lentoyhtiöt vierastavat syvästi kaikkea, mikä maksaa. Tämä huomattiin selvästi malesialaisen matkustajakoneen katoamisen jälkeen. Lentoyhtiöt harasivat kaikkia sellaisia lentokoneiden seurantajärjestelmiä vastaan, jotka aiheuttaisivat operaattoreille kustannuksia.
Asennetta perusteltiin sillä, että katoamiset ovat niin tavattoman harvinaisia. Niin ovat myös lentäjän työvälineellään tekemät itsemurhat.
Germanwingsin tutkinta jatkuu molemmilla raiteilla.
Painopiste on kuitenkin selvästi siirtynyt poliisin rikostutkintaan ja varsinainen lento-onnettomuustutkinta on ainakin julkisuudessa sivuraiteilla. Näissä kahdessa on se suuri ero, että poliisi hakee nimenomaan syyllisiä rikokseen, kun taas lento-onnettomuustutkinnassa syyllisten hakeminen on lailla kielletty.
Tässäkin, ilmeisessä rikostapauksessa onnettomuustutkinta on kuitenkin yhä äärimmäisen tärkeää. Tutkintaprosessissa syntyy täydellinen kuva tapahtuneesta, ja se tuottaa turvallisuussuosituksia, jotka todella edistävät lentoturvallisuutta.