EU-tutkija: Britannian ero vetäisi mukaan muitakin maita
Euroopan velkakriisi on rauhoittunut ainakin hetkeksi. Puolalaisen DemosEuropa-tutkimuslaitoksen johtajan Pawel Świebodan mukaan se antaa hyvän mahdollisuuden pohtia koko EU:n tulevaisuutta.
Britannian pääministeri David Cameron Lontoossa 23. tammikuuta. Kuva Matt Dunham / AP / Lehtikuva.
Pohjois-Eurooppa on toistaiseksi tukenut kriisiin ajautunutta etelää, mutta nyt solidaarisuus on loppumassa. Świebodan mukaan EU:n tukirahastot toimivat jatkossakin, mutta niiden rooli pienenee. Sen sijaan EU keskittyy turvaamaan Euroopan talouskasvua pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa.
Samaan aikaan EU on hajoamassa eriseuraisiin osiin. Euroa valuuttanaan käyttävien maiden rahaliitto muodostaa unionin ytimen. EU:ssa on valtioita, jotka aikovat pyrkiä rahaliittoon heti, kun eurokriisi on ohi, mutta on myös maita, jotka haluavat pysyä ulkopuolella.
”Latvia on liittymässä ensimmäisenä, mutta sitten tulee tauko”, Świeboda sanoo. ”Puola ja Liettua ovat jonossa seuraavina. Niiden sisäpoliittinen tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.”
Świeboda uskoo, että euroalue etenee vääjäämättömästi kohti eräänlaista liittovaltiota, koska yhteiseen valuuttaan sitoutuneiden euromaiden on pakko tiivistää talouspoliittista yhteistyötään. Samalla ne erottautuvat yhä enemmän muista EU-maista.
Saksa ajaa tiivistä talousliittoa, joka siirtää talouspoliittista valtaa jäsenmaista EU:n komissiolle. Euromaille on tulossa yhteinen pankkivalvonta. Sen lisäksi suunnitteilla on yhteinen valtiovarainministeriö, joka valvoisi jäsenmaiden kansallisia budjetteja.
Britanniassa karsastetaan tällaisia suunnitelmia. Pääministeri David Cameron haluaa päinvastoin palauttaa valtaa Brysselistä Lontooseen. Hän on luvannut neuvotella EU-jäsenyyden ehdot uusiksi ja järjestää sen jälkeen kansanäänestyksen unionin jäsenyydestä.
Britannia on kiristänyt EU:ta aikaisemminkin vaatimuksillaan. Pääministeri Margaret Thatcher neuvotteli 1984 sopimuksen, jonka perusteella Britannia saa edelleen palautuksia jäsenmaksuistaan. Thatcher perusteli sopimusta sillä, että Britannia saisi EU:sta muuten vähemmän vastinetta kuin maatalousmaa Ranska.
Świeboda pitää Cameronin kansanäänestyshanketta vaarallisena. Hän pelkää, että prosessi johtaa pahimmassa tapauksessa EU:n hajoamiseen, jos myös muut maat alkavat vaatia itselleen eritysehtoja.
”Uskon, että EU pysyy hengissä, koska meillä ei ole muita vaihtoehtoja”, hän sanoo. ”Mutta mitään ei ole hakattu kiveen. Jos Britannia lähtee, se saattaa vetää muita maita mukanaan.”
Świeboda on pitkän linjan EU-asiantuntija. Hän toimi presidentti Aleksander Kwasniewskin neuvonantajana, kun Puola valmistautui unionin jäsenyyteen 1990-luvun lopulla. Hän vastasi 2000-luvun alussa EU:n jäsenyysneuvotteluista maan ulkoministeriössä ja toimi sen jälkeen monenlaisissa tehtävissä Brysselissä. Nykyisin hän johtaa varsovalaista DemosEurope-ajatushautomoa, joka tutkii EU:n kehitystä.
Świeboda uskoo, että Britannian lähivuosien ratkaisut muuttavat EU:ta, vaikka se jäisikin lopulta unionin jäseneksi. Britannialla on tukijoita, kuten Tšekki. Myös Hollannissa ja Itävallassa on haluja palauttaa valtaa takaisin omalle hallitukselle. Sama koskee Italiaa, vaikka se on yksi unionin perustajamaista.
”Italian konsensus on hajoamassa. Berlusconilla on ajatuksia, joiden mukaan Italian pitäisi erota euroalueesta.”
Puolassa on euromyönteinen hallitus, mutta maan kansallismielinen oppositio kuuluu Euroopan parlamentissa samaan ryhmään Britannian konservatiivien kanssa ja kuuntelee tarkasti Cameronin puheita. Britannian ero vaikuttaisi myös Tanskaan ja Ruotsiin, jotka kuuluvat EU:hun, mutta eivät ole euroalueen jäseniä.
Świeboda muistuttaa, että hajoamisprosessi on meneillään myös EU-maiden sisällä. Skotlanti haaveilee itsenäistymisestä, samoin Espanjaan kuuluva Katalonia.
”Kaikilla EU-mailla on oma logiikkansa, joka juontaa juurensa kunkin maan historiallisista kokemuksista”, hän sanoo.
”Esimerkiksi Suomi on enemmän kiinnostunut eurosta kuin Euroopan integraatiosta sinänsä. Se heijastelee niitä valuuttaongelmia, joita Suomella oli markka-aikana.”
Puola harkitsee euroa
Puola on uusista EU-maista suurin, ja sen talous on kestänyt poikkeuksellisen hyvin eurokriisin paineet. Kriisin alla Puola tavoitteli myös rahaliiton jäsenyyttä, mutta tarkasta aikataulusta on sittemmin luovuttu.
Pääministeri Donald Tusk palasi asiaan joulukuussa. Hän sanoi, että jäsenyyshanke on pidettävä elossa – muuten Puola ajautuu sivuun eurooppalaisesta päätöksenteosta.
Pawel Świeboda uskoo, että päätös tehdään aikaisintaan vuoden 2015 parlamenttivaalien jälkeen. Hänen mielestään Puolan pitää kuitenkin valmistautua euroon jo nyt, jotta se olisi valmis, kun hanke tulee ajankohtaiseksi.
Puolalla on etunaan vuonna 1997 perustuslaissa säädetty velkakatto, jonka mukaan hallituksen on leikattava menojaan, jos velka uhkaa nousta yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
”Me halusimme tällaisen varoitusmekanismin jo ennen kuin kukaan muu puhui asiasta. Se on toiminut oikein hyvin.”