EU pelkää, että Kyproksen tukipaketti hyödyttäisi venäläisiä oligarkkeja

Mainostaulussa kauptanaan asuntoja venäläisille asiakkaille Kyproksen etelärannikolla Limassolissa. Kuva Patrick Baz / AFP / Lehtikuva.

Kreikan kriisin aiheuttamat luottotappiot ovat ajaneet Kyproksen pankit konkurssin partaalle. Kyproksen hallitus haki EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä kriisiapua jo kesäkuussa, mutta tuen määrästä ja ehdoista ei ole päästy sopuun.

Kyproksen hätälainaa käsiteltiin viimeksi maanantaina euroalueen valtiovarainministereiden kokouksessa Brysselissä. Päätökset siirrettiin maaliskuulle, sillä Saksa haluaa odottaa Kyproksen helmikuisten presidentinvaalien tulosta.

Vaaleissa valitaan seuraaja Dimitris Christofiasialle, joka vastustaa lainojen ehdoksi asetettuja yksityistämissuunnitelmia. Christofias on Kyproksen kommunistipuolueen entinen johtaja ja ainoa kommunistinen valtionpäämies EU:ssa.

Kyprokselta edellytetään tiukkoja menoleikkauksia, palkkojen alennuksia ja verojen korotuksia. EU:ta hirvittää tukipaketin suuruus. Kyproksen arvioidaan tarvitsevan tukilainoja 16-18 miljardia euroa eli lähes yhden vuoden bruttokansantuotteen verran. Suomen osuus lainoista olisi enimmillään runsaat 300 miljoonaa euroa.

Valtaosa tuesta menisi pankeille, jotka tarvitsevat jopa kymmenen miljardia euroa uusia pääomia. Kyproksen pankkisektori on maan kokoon verrattuna poikkeuksellisen suuri.

Tukipakettia on viivästyttänyt myös epäily laajamittaisesta rahanpesusta. Saksan tiedustelupalvelun BND:n marraskuisen raportin mukaan Kyproksen pelastaminen hyödyttäisi ennen kaikkea venäläisiä oligarkkeja, jotka ovat tallettaneet maan pankkeihin noin 20 miljardia euroa. BND:n tietojen mukaan 80 venäläistä liikemiestä on hankkinut Kyproksen kansalaisuuden, minkä perusteella he ovat saanet EU-passin.

Kyproksen alhainen yhtiöverotus houkuttelee venäläisiä sijoittajia. Lontoolaisen Chelsea-jalkapalloseuran omistaja Roman Abramovitš hallitsee teräs- ja kaivosyhtiöitään Kyproksella toimivan Lanebrook-yhtymän kautta. Venäjän toiseksi rikkain suurliikemies Vladimir Lisin omistaa Kyproksella Fletcher Holding -yhtiön, joka omistaa kaksi kolmasosaa Venäjän suurimpiin kuuluvasta Novolipetskin teräsyhtiöstä.

Viime vuoden presidentinvaaleissa Vladimir Putinin vastaehdokkaana ollut Mihail Prohorov hallitsee kaivosyhtiöitään kyproslaisen Intergeo Management -yhtymän kautta. Myös teräsyhtiö Severstalin pääomistaja Aleksei Mordašov, Norilsk Nickelin perustaja Vladimir Potanin ja öljy-yhtiö Lukoilin ykkösmies Vagit Alekperov ovat perustaneet yrityksiä Kyprokselle.

Venäjän ja Kyproksen yhteydet nousivat esille muutama vuosi sitten, kun Moskovassa tutkintavankeudessa kuollut lakimies Sergei Magnitski paljasti Venäjän viranomaisten 230 miljoonan dollarin verokavalluksen. Magnitskin entisellä työnantajalla Hermitage Capitalilla on todisteita siitä, että osa rahoista pestiin Kyproksella.

Myös Serbian entisen presidentin Slobodan Miloševicin väitetään kiertäneen 1990-luvulla YK:n pakotteita kyproslaisten yritysten avulla.

Kyproksen hallitus kiistää rahanpesusyytökset jyrkästi.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mukaan Kyprokselta vaaditaan kuitenkin lisää tietoja ennen kuin tukipäätös voidaan tehdä. Valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat yrittäneet selvittää tilannetta, mutta suoranaisia todisteita veronkierrosta ja rahanpesusta ei ole löytynyt.

”Epäilyjä on esitetty useilta tahoilta, mutta konkreettista näyttöä on vaikea saada”, ministeriöstä kerrotaan.

Nikosialainen toimittaja Nathan Morley muistuttaa, että Kyproksella on ollut läheiset suhteet Venäjään siitä lähtien, kun se itsenäistyi Britannian alaisuudesta 1960. Suhteet ovat tiivistyneet entisestään Dimitris Christofiasin presidenttikaudella. Pari vuotta sitten Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev osallistui maiden yhteiseen bisnesfoorumiin Nikosiassa.

”Virallisten tilastojen mukaan Kypros on Venäjän suurin ulkomainen investoija”, Morley sanoo. ”Se kuulostaa oudolta, mutta suurin osa sijoituksista on tosiasiassa Kyprokselle piilotettua venäläistä rahaa.”

Saksa vaatii, että myös Venäjä osallistuu pelastustalkoisiin – aikaisemmin saksalaiset olivat päinvastoin huolissaan Venäjän liiallisesta vaikutusvallasta saarivaltiossa.

Venäjä myönsi 2011 Kyprokselle 2,5 miljardin euron lainan, jonka takaisinmaksun helpottamisesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Kypros pyysi viime vuonna Venäjältä uutta viiden miljardin suuruista lainaa, mutta asiasta ei päästy sopimukseen.

• Kyproksen tasavalta on saaren eteläosaa hallitseva valtio

• EU:n ja euroalueen jäsen

• asukkaita 838 900

• ostovoimakorjarttu bkt/asukas 20 700 euroa (Suomi 27 000)

• työttömyys: 14 %

• talouskasvu: -3,5 % (2013 ennuste)