Espanjan pääministeri otti riskin – ja taisi hävitä
PÄÄKIRJOITUS: On vaikea ymmärtää, miksi pääministeri halusi poliiseineen nostaa Katalonian itsenäisyyden kannatusta.
Yli 800 ihmistä loukkaantui Espanjan hallituksen voimankäytön takia Katalonian kansanäänestyksen aikana 1. lokakuuta 2017.
Espanja on yksi EU:n suurista jäsenmaista, jonka on ajateltu olevan länsimainen demokratia siitä lähtien, kun diktaattori Franco vuonna 1975 kuoli. Nyt Espanja onnistui päivässä ottamaan monta askelta kohti edellistä viiteryhmäänsä.
Mielenosoitusten ja äänestysten kaltaisia tahdonilmaisuja kukistavat kumiluodeilla tai pamputtamalla toisenlaiset valtiot.
Väkivallasta huolimatta noin 42 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ja heistä 92 prosenttia kannatti itsenäistymistä. Äänestyksen tulos on samaan aikaan selvä ja täynnä kysymysmerkkejä.
Äänestys oli Espanjan perustuslain mukaan laiton. Perustuslaki on hyväksytty kansanäänestyksellä vuonna 1978.
Äänestysprosentin alhaisuuteen vaikutti viranomaisten väkivalta, mutta ennakkoarvioiden mukaan aktiivisuus olisi saattanut jäädä heikoksi muutenkin. Laittomassa äänestyksessä äänestävät laitonta vaihtoehtoa eli itsenäistymistä ne, jotka sitä kannattavat, mutta itsenäisyyden vastustajat voivat esittää oman kantansa olemalla osallistumatta koko äänestykseen.
Mielipidemittausten mukaan yksiselitteinen enemmistö katalonialaista ei ole tähän saakka kannattanut itsenäisyyttä.
Muistellaanpa, mitä tapahtui Neuvostoliitolle Baltian maissa.
On vaikea ymmärtää, miksi Espanjan pääministeri Mariano Rajoy halusi poliiseineen nostaa Katalonian itsenäisyyden kannatusta ja heikentää jo ennestään heikkoa asemaansa.
Jos tarkoituksena oli osoittaa, että itsenäisyyspyrkimykset tukahdutetaan kovuudella, johtaa sekin umpikujaan. Muistellaan vaikka, mitä tapahtui Neuvostoliitolle Baltian maissa. Tai Jugoslavian hajoamisen yhteydessä.
Entä jos katalaanit vain olisivat saaneet äänestää ja sen jälkeen keskushallinto olisi voinut todeta, että äänestys ei ollut laillinen?
Kysymys kansojen itsemääräämisoikeudesta on toinen asia. Keillä siihen on oikeus ja millä tarkkuudella rajat kartoille piirretään?
Nykyiset Euroopan valtiot ovat pääosin syntyneet muutamia vuosisatoja sitten. Niistä monen rajojen sisällä on useita kansoja tai vähintään erilaisia alueellisia intressejä. Silti maltillisesti ja demokraattisesti on kehittynyt yhteiskuntia, joissa erilaiset alueet hyödyttävät toisiaan.
Jopa kurdien kansanäänestys onnistui ilman väkivaltaa.
Jokainen itsenäistymishanke on laiton kunnes se onnistuu. Tätä pelätään Espanjan ja monen muun EU-maan johdossa.
Skotlannissa kansa äänesti itsenäisyydestä rauhallisesti muutama vuosi sitten. Itsenäisyyttä vastustavat äänet voittivat, mutta toisinkin olisi voinut käydä. Jopa kurdien kansanäänestys onnistui ilman väkivaltaa 25. syyskuuta 2017.
Rajoyn olisi kannattanut ottaa mallia separatististen ajatusten sivistyneestä hoitamisesta.
Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.