Entinen henkivartija Hitleristä: Hyvä esimies, jota ei tarvinnut pelätä
Rochus Misch oli viiden vuoden ajan Hitlerin alituinen seuralainen. Kuva Bettina Bettenhausen.
Entinen SS-sotilas Rochus Misch oli Adolf Hitlerin henkivartija tämän kuolemaan asti. Vain Misch on enää elossa siitä seurueesta, joka asusti Berliinin-bunkkerissa, kun Führer teki itsemurhan.
Hän on 93-vuotias mutta näyttää tuskin seitsenkymppiseltä.
Misch on nostattanut usein suuttumusta luonnehtiessaan Hitleriä ”hyväksi esimieheksi”:
”Ei Hitleriä tarvinnut pelätä, hän oli ihan samanlainen kuin kaikki muutkin”.
Siksi Mischistä on viestimissä usein annettu kuva, että hän seurasi sokeasti johtajaansa. On sanottu, että hänen olisi pitänyt ampua Hitler; tarjosihan työ hänelle mainion tilaisuuden siihen.
Joissakin jutuissa Misch on mainittu natsiksi, toisissa taas oikein ystävälliseksi kaveriksi, ei tosin ihan naapurin pojaksi vaan pikemminkin naapurin SS-mieheksi. Yksi hänen elämäkertansa kirjoittajista selittää: ”Hän ei ollut siellä siksi, että piti natseista, vaan siksi, että natsit pitivät hänestä.” Lojaali ja vilpitön mies oli vain joutunut huonoon seuraan.
Kaksi päivää Hitlerin kuoleman jälkeen viimeinen bunkkeriin jäänyt natsipomo Joseph Goebbels antoi Mischille luvan lähteä.
Misch yritti paeta metrotunneleita pitkin mutta törmäsi melkein heti neuvostosotilaisiin. Hänet otettiin kiinni ja vietiin Moskovaan, jossa häntä kidutettiin. Hänelle hoettiin kerran toisensa jälkeen samaa kysymystä: ”Missä Hitler on?”
Kuulustelijat eivät hellittäneet hetkeksikään. Useiden viikkojen ajan Mischiä mukiloitiin nyrkeillä, piestiin ruoskalla ja nöyryytettiin taukoamatta. Mischin vankeus Neuvostoliitossa kesti yhdeksän vuotta.
Lue Rochus Mischin haastattelu kokonaisuudessaan SK:n numerosta 2/2011. Etsi lähin myyntipiste täältä.