Ranskan ydinvoiman musta vuosi
Maan ydinreaktoreista noin puolet on pois käytöstä. Ranskalaisten murheenkryyni ensi talvena on sähkö, kun saksalaisilla se on kaasu.
Ranskalaiset energiayhtiöt TotalEnergies, EDF ja Engie tekivät tänä kesänä harvinaisen ulostulon. Yhtiöiden toimitusjohtajat kehottivat ranskalaisia polttoaineen, öljyn, sähkön ja kaasun säästötalkoisiin.
Samalla yhtiöt varoittivat, että mahdollinen sähköpula ja sähkön hinnannousu voivat lisätä yhteiskunnallista jakautumista ja uhata yhteiskuntarauhaa Ranskassa tulevana talvena.
Euroopan kaasukriisi on iskenyt EU-maista kovimmin Saksaan. Sen kuluttamasta maakaasusta yli puolet on tullut Venäjältä, Ranskassa vain viidennes. Silti Ranskakaan ei ole suojassa tulevan talven energiakriisiltä tai mahdollisilta yhteiskunnallisilta levottomuuksilta, jos sähkön hinta karkaa pilviin.
Toisin kuin Saksa, Ranska nojaa vahvasti ydinvoimaan. Ranskassa kolme neljäsosaa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Suomessa ydinvoiman osuus on kolmannes.
Ranska on Euroopan toiseksi suurin energiankäyttäjä Saksan jälkeen. Suuri riippuvuus ydinvoimasta aiheuttaa Ranskassa merkittävän ongelman sähkönsaannille tulevana talvena, arvioi teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.
Ranskan ydinvoimaa uhkaa musta vuosi 2022, ranskalainen energia-asiantuntija totesi hiljattain. Kriisin merkit ovat jo ilmassa: Ranskan ydinreaktoreista noin puolet on pois käytöstä.
Reaktorit alkavat olla vaihtokunnossa: pääosa niistä on 1980-luvulta. Osassa reaktoreista on havaittu vakavia korroosio-ongelmia.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan osoitti, että Ranska ei ollut erityisen hyvin valmistautunut energiakriisiin tai siihen, että merkittävä osa reaktoreista pitäisi uusia.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA huomautti jo vuonna 2021, että Ranska ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin nykyisten ydinvoimalaitosten uusimisessa.
Ranska on ollut ongelmissa energiayhtiöidensä kanssa jo pitkään. Se ilmoitti heinäkuussa, että ydinenergiajätti EDF kansallistetaan energiahuollon turvaamiseksi. Yhtiöllä oli velkaa yli sata miljardia euroa.
”Se mitä Saksassa tapahtuu kaasulle, tapahtuu Ranskassa nyt sähkölle. Sähkö on ranskalaisten murheenkryyni”, Peter Lund vertaa.
Ydinenergiayhtiö EDF operoi 56:ta ydinreaktoria, joista 26 on ollut seisokissa.
Ranska rakennuttaa kuusi uutta ydinvoimalaa ja sitoutuu uusiutuvan energian tuotantoon, valtionvarainministeri Bruno Le Maire lupasi kesällä.
Ranska on saanut pyyhkeitä IEA:lta myös riittämättömistä toimista uusiutuvan energian suhteen. Sen energiapaletissa ydinvoiman osuus on 40, öljyn 28, kaasun 16, uusiutuvan energian 14 ja hiilen 2 prosenttia.
Kaasun suhteen Ranska saattaa selvitä tulevasta talvesta kuivin jaloin. Kodeista kaksi viidesosaa lämpenee kaasulla. Talvisin tarve on nelinkertainen kesään verrattuna.
Presidentti Emmanuel Macron on vakuuttanut, että Ranska pyrkii vapautumaan kokonaan venäläisestä kaasusta ensi talveen mennessä.
Ranska on tuonut lähes kaiken tarvitsemansa maakaasun. Suurin osa ranskalaisten kuluttamasta kaasusta on Norjasta. Sen osuus on reilu kolmannes. Venäläisen kaasun osuus on ollut toiseksi suurin.
Irtautuakseen Venäjän putkikaasusta Ranskakin on alkanut etsiä vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Se kokoaa parhaillaan kaasuvarastojaan tavoitteenaan täyttää ne 100-prosenttisesti loppusyksyyn mennessä.
”Tulemme olemaan siellä”, Macron vakuutti heinäkuussa.
Varastoja täydennetään ennen kaikkea nesteytetyllä LNG-maakaasulla. Nyt jo noin puolet kaasusta tulee Ranskaan laivoilla nesteytettynä. Ranskan rannikolla on neljä LNG-kaasuterminaalilaivaa. Viidettä odotetaan Le Havreen talveksi 2023.
Ranskan hallitus on esittänyt energiankäytön vähentämistä kymmenellä prosentilla seuraavien kahden vuoden aikana.
Toimia olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Ranska ei ole saavuttanut aiemmilla energiantehostustoimillaan ja politiikallaan tavoitteitaan, IEA:n raportissa todetaan.
Euroopassa saattaa olla edessä lähihistorian syvin energiakriisi. Saksassa hallitus varautuu populistisen äärioikeiston protesteihin, jos energia-ahdinko syvenee syksyn jälkeen.
Ranskassa dieselin hinnankorotus toi kaduille keltaliivit ja laajat protestit vuonna 2018. Voisiko sama käydä nyt?
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta sanoo, että kyse ei ole vain energiamarkkinoiden kriisistä vaan laajasta yhteiskunnallisesta kriisistä ja sosiaalipoliittisesta haasteesta Euroopassa.
”Tässä on populistisen liikehdinnän riski, johon Venäjän presidentti Putin juuri nojaa.”
Energian hinnan lisäksi toinen sisäpoliittinen uhka on inflaatio. Saksassa jo lähes joka neljäs elää energiaköyhyyden rajalla. Toistaiseksi Euroopan energiakriisi ei ole tuonut protestiaaltoja Ranskan kaduille. Yksi syy voi olla kesälomakausi.
Helsingin yliopiston tutkija Gwenaëlle Bauvois pitää mahdollisena, että energiakriisi sytyttää mielenosoittajien vihan uudelleen ja toimii kesän jälkeen protestien potkurina myös keltaliiveille.
Yhteiskuntarauhaa voi repiä se, jos joutuu tekemään valinnan lääkkeiden ja ruoan sekä energialaskun välillä.
Euroopan energiakriisi on yhteiskunnallinen ruutitynnyri, Peter Lund sanoo.
”Ranska on esimerkki maasta, jossa kansa reagoi aika nopeasti. Sieltä voi lähteä vaikutuksia myös muualle.”