Der Spiegel: Ajatus Saksan omasta ydinaseesta on vaarallinen
Yhdysvaltojen arvaamattomuus on saanut saksalaiset esittämään aiemmin mahdottomina pidettyjä kysymyksiä.
3
MIN
Euroopan luottamus Yhdysvaltoihin on murentunut nopeasti presidentti Donald Trumpin aikana. Se on johtanut keskusteluun eurooppalaisten ydinaseiden roolista, jos Nato-maat tällä puolen Atlanttia eivät voi entiseen tapaan laskea Yhdysvaltojen ydinpelotteen varaan.
Tällä hetkellä Britannia ja Ranska ovat ydinasevaltioita. Saksan liittokansleri Friedrich Merz kertoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa aloittaneensa keskustelut Ranskan kanssa Euroopan ydinasepelotteen vahvistamisesta. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että erilaisia keskusteluja käydään.
Julkisuudessa nähtiin ensimmäinen keskustelujen aalto viime vuonna, kun Yhdysvaltojen uuden hallinnon esiintymiset säikäyttivät eurooppalaiset liittolaiset. Saksassa alettiin silloin vaatia jopa oman ydinaseen rakentamista. Merzin ja Macronin avaus on osaltaan vastaus tähän keskusteluun.
Der Spiegelissä kirjoittava saksalainen tutkija ja turvallisuuspolitiikan taustavaikuttaja Christian Mölling varoittaa, puhe Saksan omasta ydinaseesta luo helposti harhan nopeista ratkaisuista maan turvallisuusongelmiin.
Mölling muistuttaa, että pelkkä ydinaseen rakentaminen, joka sekin pitäisi aloittaa lähes tyhjästä, ei vielä riittäisi. Jotta siitä tulisi pelote sodan estämiseksi, tarvitaan lisäksi uskottava politiikka. Ratkaiseva kysymys on silloin se, miten pelote vaikuttaisi muiden maiden ajatteluun. Uskooko vastapuoli Saksan olevan valmis käyttämään ydinaseita?
Strategian pitäisi silloin vastata asearsenaalia. Pitäisi tietää, mitä Saksa ydinaseilla puolustaisi ja ketä vastaan. Haluaisiko Saksa yksin tulla niin vahvaksi, että Venäjä pelkäisi häviävänsä, jos se aloittaisi hyökkäyksen? Puolustaisiko Saksa silloin vain itseään vai myös muuta Eurooppaa?
Strategialla pitäisi olla myös jatkuva kansalaisten tuki. Sitä ja muita kohtia pelotteen uskottavuudesta testattaisiin koko ajan. Ajatus mahdolliseen ydinsotaan varautuvasta Saksasta olisi suuri muutos maan ajattelussa. Se olisi poliittisesti ja moraalisesti raskas kysymys.
Mölling huomauttaa, että ydinase itsessään ei takaa menestystä. Neuvostoliitto hävisi Afganistanissa ja Yhdysvallat Vietnamissa. Venäjä on nyt sotinut pitempään ja huonommin tuloksin Ukrainaa vastaan kuin Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa Saksaa vastaan.
Uuden ydinasevallan rakentaminen olisi paitsi kallista myös vaikuttaisi Saksan asemaan. Sen pitäisi irrottautua ydinsulkusopimuksesta. Sen naapurit, erityisesti Ranska ja Puola, voisivat alkaa epäillä, olisiko keskeisestä kansainvälisestä sopimuksesta irtautunut Saksa entiseen tapaan sitoutunut eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Yhdysvallat ja Venäjä todennäköisesti käyttäisivät paljon energiaa estääkseen Saksan varustautumisen. Lopputulos voisi olla, että pyrkiessään lisäämään omaa turvallisuuttaan Saksa heikentäisi kaikkien osapuolten turvallisuutta. Olisi vaarallinen harhaluulo ajatella, että Trumpin aiheuttamaan shokkiin löytyisi yksi nopea vastaus. Oli ydinasepelotteen tulevaisuus mikä tahansa, perinteisen aseistuksen vahvistaminen on Saksassa joka tapauksessa edessä.
Oikaisu: Juttua korjattu 16.2.2026 kello 19. Aiemmassa versiossa sanottiin virheellisesti, että Venäjä olisi sotinut pitempään ja huonommin tuloksin Ukrainaa vastaan kuin toisessa maailmansodassa Neuvostoliittoa vastaan. Tosiasiassa Venäjä on sotinut pitempään ja huonommin tuloksin Ukrainaa vastaan kuin Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa Saksaa vastaan.