Demokraatit kiistelevät Trumpin viraltapanosta – ”Rikollinen on pantava syytteeseen”
Erikoissyyttäjä Muellerin tutkimukset keskittyvät nyt presidentin liiketoimiin.
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkimukset presidentti Donald Trumpin kampanjatiimin Venäjän-yhteyksistä ovat edenneet loppusuoralle. Tuloksia on tarkoitus arvioida tammikuussa, kun uusi demokraattienemmistöinen kongressi kokoontuu Washingtonissa.
Osa demokraateista vaatii kongressia nostamaan virkarikossyytteen Trumpia vastaan. Kalifornialaisen kansanedustajan Maxine Watersin mukaan Trump on rikollinen, koska hän maksoi vaalikampanjan aikana suuria summia kahdelle naiselle, jotta nämä vaikenisivat suhteestaan häneen.
”Tämä rikollinen on pantava syytteeseen, muuten laiminlyömme velvollisuutemme”, Waters sanoo.
Yhdysvaltojen perustuslain mukaan presidentti voidaan erottaa virkasyytteen avulla, jos hän on syyllistynyt maanpetokseen, lahjontaan tai muuhun vakavaan rikokseen. Syytteen nostaminen edellyttää yksinkertaista enemmistöä edustajainhuoneessa. Varsinainen oikeudenkäynti käydään senaatissa, jossa viraltapano edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.
Edustajainhuoneen puhemieheksi todennäköisesti nouseva demokraatti Nancy Pelosi jarruttelee syytteen nostamista. Hän perustelee kantaansa sillä, että erikoisyyttäjä Muellerille on annettava työrauha, jotta tutkinta saadaan vietyä huolellisesti loppuun.
”Meidän on suojeltava Muellerin tutkinnan koskemattomuutta, jotta amerikkalaiset saavat tietää täydellisen totuuden”, Pelosi sanoo Politico-lehdelle.
Tosiasiassa taustalla saattaa olla myös kyyninen analyysi, jonka mukaan virkasyyte saattaisi kääntyä demokraatteja vastaan, jos se koetaan poliittiseksi ajojahdiksi.
Presidentti Bill Clintonin kannatusluvut olivat lähes yhtä alhaalla kuin Trumpin, runsaassa 40 prosentissa, kun republikaanit ryhtyivät ajamaan häntä vastaan virkasyytettä 1990-luvulla. Pian sen jälkeen Clintonin kannatus kohosi 73 prosenttiin, vaikka hänen todettiin valehdelleen suhteestaan Valkoisen talon harjoittelijaan Monica Lewinskyyn.
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtamassa tutkinnassa on selvitelty Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Keskeinen kysymys kuuluu, tekikö Trumpin kampanjatiimi yhteistyötä Venäjän kanssa demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin maineen pilaamiseksi. Samalla selvitetään sitä, onko Trump yrittänyt estää oikeuden toteutumista.
Senaatin tiedusteluvaliokunnan tilaama selvitys piirtää varsin selkeän kuvan venäläisten trollien ja maan sotilastiedustelun palkkaamien hakkereiden toimintatavoista. Selvityksen mukaan ne pyrkivät lietsomaan eripuraa ja epäluuloja amerikkalaiseen yhteiskuntaan levittämällä valheellisia tietoja sosiaalisessa mediassa.
Hillary Clintonin lisäksi kritiikin kohteeksi joutuivat Trumpia arvostelleet republikaanit kuten Ted Cruz, Marco Rubio, Lindsay Graham, John McCain ja Ben Carson.
Lokaamiskampanja kohdistui myös erikoissyyttäjä Muelleriin. Trollit ovat levittäneet viestejä, joiden mukaan hän olisi korruptoitunut ja työskennellyt muun muassa ”radikaalien islamistiryhmien” palveluksessa.
Tiedusteluvaliokunnan selvityksessä arvioidaan, että Venäjän trollit tavoittivat vuoden 2016 vaalikampanjan aikana 133 Instagram-tilin kautta noin 20 miljoonaa amerikkalaista. Facebook on puolestaan arvioinut, että trollien viestit tavoittivat sen kautta 126 miljoonaa käyttäjää.
Muellerin tutkinnan aikana on nostettu syytteitä yli 30:tä ihmistä vastaan. Neljä on tuomittu vankilaan.
Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort tuomittiin syyskuussa lukuisista talousrikoksista ja valtion vastaisesta salaliitosta.
Manafort lupasi tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa tuomionsa lieventämiseksi. Marraskuussa Mueller kuitenkin ilmoitti, että yhteistyösopimus on rauennut, koska Manafort oli valehdellut toistuvasti kuulusteluissa.
Trumpin entisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan, entisen kolmen tähden kenraalin Michael Flynnin tuomiota lykättiin alkuviikosta kolmella kuukaudella. Hänet määrättiin pysyttelemään Washingtonin seudulla ja luovuttamaan passinsa.
Flynniä syytetään valehtelemisesta liittovaltion poliisin FBI:n kuulusteluissa, jotka koskivat hänen yhteyksiään Venäjän suurlähettilääseen Sergei Kisljakiin. Flynn on myöntänyt toimineensa myös Turkin hallituksen lobbarina vaalikampanjan aikana ilmoittautumatta ulkovallan edustajaksi.
Liittovaltion tuomari Emmet Sullivan arvosteli voimakkaasti hänen toimintaansa. ”Sinun voidaan katsoa myyneen maasi. En salaa inhoani, halveksuntaani tämän rikoksen takia”, Sullivan sanoi oikeudenkäynnissä.
Hän perui kuitenkin puheitaan myöhemmin, kun kävi ilmi, että Flynn oli toiminut ”ulkomaisena agenttina” ennen kuin hänet oli nimitetty Valkoisen talon turvallisuusneuvonantajaksi.
Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen tunnusti aiemmin joulukuussa syyllistyneensä rikoksiin esimiehensä kehotuksesta. Hän kertoi maksaneensa korvauksia kahdelle naiselle, jotta nämä vaikenisivat suhteistaan Trumpiin.
Trump on myöntänyt maksut. Hän kiistää kuitenkin, että maksuilla olisi mitään yhteyttä vuoden 2016 presidentinvaalikampanjaan.
Cohen tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Samaan aikaan Muellerin tutkimukset etenivät yhä syvemmälle Trumpin ja hänen perheensä liiketoimintaan.
Cohen paljasti oikeudessa, että Trump pyrki edistämään liiketoimiaan Moskovassa presidenttiehdokkuutensa avulla. Trumpin suunnittelemaan pilvenpiirtäjähotelliin olisi tarvittu Kremlin hyväksyntä, ja neuvottelut jatkuivat vaalikampanjan ollessa kuumimmillaan kesäkuussa 2016. Tutkijoiden mukaan se saattaa selittää Trumpin myönteiset lausunnot Venäjästä ja presidentti Vladimir Putinista.
Erikoistutkija Mueller arvioi, että Moskovan-hankkeet olisivat tuottaneet Trumpille satoja miljoonia dollareita lisenssimaksuina ja erilaisina palkkioina. Se olisi riittänyt kattamaan moninkertaisesti ne 66 miljoonaa dollaria, jotka Trump sijoitti presidentinvaalikampanjaansa.
Muellerin muistiossa kerrotaan, että Kremlin luottohenkilöksi esittäytynyt venäläinen tarjosi marraskuussa Trumpin vaalikampanjalle hallitustason yhteistyötä. Samalla hän ehdotti, että Trump ja Putin tapaisivat toisensa.
Michael Cohenin kuulusteluissa on noussut esiin epäilys, että Trump olisi pyrkinyt käyttämään poliittista asemaansa hyväkseen myös muissa yhteyksissä.
Hän antoi myönteisiä lausuntoja muun muassa Turkin, Filippiinien ja Saudi-Arabian yksinvaltaisista johtajista samaan aikaan kun hänellä oli vireillä liiketoimia näissä maissa. Lisäksi Trumpin hotellit ovat saaneet korkean tason asiakkaita kyseisistä maista.
Päinvastoin kuin Yhdysvaltain edelliset presidentit, Donald Trump ei ole paljastanut verotietojaan eikä luopunut yritystoiminnastaan. Hän on siirtänyt vetovastuun yrityksistään kahdelle aikuiselle pojalleen, mutta hän vastaa kaikesta päätellen edelleen kaikista tärkeistä päätöksistä.
Trumpin liiketoiminnasta on meneillään kaksi oikeusjuttua. Yhdysvaltain perustuslaki kieltää presidenttiä ottamasta vastaan palkkioita tai lahjoja ulkomailta. Trumpin epäillään nyt rikkoneen tätä pykälää (The Emoluments Clause).
Tiistaina 18. joulukuuta kerrottiin, että Trumpin perustama hyväntekeväisyyssäätiö lakkautetaan. Samalla säätiö joutuu luopumaan hallussaan olevista 1,7 miljoonan dollarin varoista.
Syyttäjän mukaan Trump on käyttänyt säätiötä hyväkseen ajaessaan poliittisia ja taloudellisia etujaan. Säätiö on rikkonut lakeja muun muassa osallistumalla presidentinvaalikampanjan rahoittamiseen.
Myös presidentin tyttären Ivanka Trumpin väitetetään tavoitelleen taloudellista etua poliittisen asemansa avulla. Hän voitti tavaramerkkioikeudet seitsemään tuotteeseen Kiinassa samaan aikaan, kun hänen isänsä kävi kauppaneuvotteluja Kiinan johdon kanssa.
Ivanka Trump on sittemmin ilmoittanut luopuvansa muotibisneksestä. Hänen aviomiehensä Jared Kushnerin epäillään kuitenkin yrittäneen käyttää asemaansa hyväkseen etsiessään helpotusta perheensä velkoihin, jotka ovat syntyneet kiinteistöbisneksissä.
Presidentti Trump pyrkii pysymään vallassa ja voittamaan vuoden 2020 presidentinvaalit. Se saattaisi säästää hänet oikeudenkäynniltä ja mahdolliselta vankeustuomiolta.
Trumpin jatkokausi on mahdollinen, sillä paljastukset ja skandaalit eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet juurikaan hänen peruskannattajiinsa. Noin 42 prosenttia amerikkalaisista luottaa yhä presidenttiinsä.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa amerikkalaisista epäilee Trumpin valehtelevan, kun hän kiistää tehneensä venäläisten kanssa yhteistyötä vuoden 2016 vaalien voittamiseksi.