Bill Browder ja Sergei Magnitskin murha: Valehteliko suursijoittaja? – Yleä uhkailtu dokumentin takia

Andrei Nekrasovin The Magnitsky Act -elokuva sensuroitiin vahingonkorvausvaatimuksen ja propagandasyytösten vuoksi.

Amerikkalais-brittiläinen suursijoittaja Bill Browder tekee kaikkensa estääkseen Andrei Nekrasovin uuden The Magnitsky Act -dokumenttielokuvan esitykset. Hänen asianajajansa ovat uhkailleet Yleisradiota ja elokuvan muita tuottajia vahingonkorvausvaatimuksilla ja esittäneet todisteita Browderin puolesta.

Nekrasov romuttaa elokuvassaan Browderin tarinan, jonka mukaan Venäjän viranomaiset kaappasivat häneltä kolme yritystä ja murhasivat hänen asianajajansa Sergei Magnitskin moskovalaisessa vankilassa marraskuussa 2009.

Samalla elokuva antaa ymmärtää, että Browder teki itse Magnitskin avustuksella 230 miljoonan dollarin veropetoksen, josta hän on syyttänyt venäläisiä poliiseja ja muita viranomaisia.

Nekrasov tunnetaan presidentti Vladimir Putinin hallinnon ärhäkkänä kriitikkona. Hän on ohjannut useita palkittuja dokumenttielokuvia ja toiminut käsikirjoittajana sekä teatteriohjaajana.

Nekrasovin tunnetuin elokuva Ystäväni Saša kertoo Aleksandr Litvinenkosta, entisestä Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n agentista, joka kuoli Lontoossa poloniummyrkytykseen vuonna 2006.

Uusi Magnitski-elokuva on ajanut Nekrasovin erittäin vaikeaan tilanteeseen. Hän joutui kamppailemaan omia ennakkokäsityksiään vastaan, sillä hän uskoi pitkään Browderiin ja siihen, että viranomaisten korruption paljastanut Magnitski murhattiin.

Nyt Nekrasov on tullut kuitenkin siihen tulokseen, että Venäjän viranomaisten versio tapahtumista on lähempänä totuutta kuin Browderin tarina, jonka hän kertoo muun muassa suurta huomiota herättäneessä kirjassaan Red Notice (WSOY 2015). Venäjän mukaan Browder ja Magnitski syyllistyivät rikoksiin ja Magnitski kuoli vankilassa sairauskohtaukseen.

 

The Magnitsky Act oli määrä esittää viime viikolla Euroopan parlamentissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Browderin asianajajat estivät kuitenkin uhkaamalla Nekrasovia ja elokuvan saksalaista tuottajaa, televisioyhtiö ZDF:ää, vahingonkorvausvaatimuksilla.

Varsinainen ensi-ilta oli määrä järjestää saksalais-ranskalaisella kulttuurikanavalla Artella tiistaina 3. toukokuuta, mutta nyt sekin on peruttu.

Arte on kuitenkin luvannut esittää elokuvan myöhemmin. Tiedottaja Claude-Anne Savinin mukaan yhtiö aikoo ensin varmistaa, että elokuvan väitteet pitävät paikkansa.

Nekrasov pitää Arten päätöstä kulttuuriskandaalina. Hän ihmettelee, kuinka upporikas sijoittaja voi painostaa eurooppalaista laatukanavaa ja estää pitkään valmistellun dokumenttielokuvan esittämisen.

”Tässä on kyse sananvapaudesta”, Nekrasov sanoo.

Myös Yleisradio kuuluu elokuvan tuottajiin. Yle on saanut muiden tuottajien tavoin Browderin asianajajilta kirjeen, jossa kumotaan elokuvan väitteitä ja uhataan yhtiötä oikeudenkäynneillä, jos elokuva esitetään.

Ylen dokumenttiprojektin tuottaja Erkko Lyytinen suhtautuu vakavasti Browderin väitteisiin ja harkitsee, mitä elokuvan kanssa pitäisi tehdä.

Näillä näkymin The Magnitsky Act esitetään Dokumenttiprojektissa aikaisintaan ensi syksynä. Elokuva saatetaan nähdä myös Sodankylässä sekä Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla.

 

Bill Browder kiistää määrätietoisesti kaikki Nekrasovin syytökset. Hänen mukaansa elokuva on osa Venäjän uutta propagandakampanjaa, jonka tarkoituksena on tuhota sekä hänen että Magnitskin maine.

”Nekrasov esittää monia vääriä väitteitä”, Browder sanoo Suomen Kuvalehdelle. ”Kaksi loukkaavinta olivat, että Sergei Magnitskia ei olisi muka lyöty pidätettynä ja ettei Magnitski olisi ollut ilmiantaja, joka todisti korruptoituneita poliiseja vastaan.”

Browder muistuttaa, että Venäjän valtiollisen television ykköskanava esitti vain muutama viikko sitten toisen häntä vastaan suunnatun dokumentin The Browder Effect. Siinä väitetään, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyillä olisi yhteyksiä Browderin yhtiöihin ja että Browder itse on Britannian salaisen palvelun asiamies.

Navalnyi on uhannut haastaa ohjelman tekijät oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Browder arvelee, että molemmat elokuvat olisivat kosto siitä, että hän on nostanut esiin Putinin ja tämän lähipiirin raha-asioita niin sanottujen Panaman papereiden yhteydessä.

Nekrasovin elokuvaa ei ole esitetty vielä julkisesti missään. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden näkemä kopio oli salaisten linkkien ja eri kautta lähetettyjen päivittäin vaihtuvien salasanojen takana. Siitä huolimatta Browder kertoo nähneensä elokuvan.

”Nekrasov on markkinoinut elokuvaa poliitikoille ja tiedotusvälineille. Kaikki eivät jakaneet hänen käsityksiään ja sain sen käsiini sitä kautta”, hän sanoo.

Browder epäilee, että Nekrasov suunnitteli alun perin häntä vastaan suunnattua parjauselokuvaa.

”Markkinoilla on tarjolla paljon rahaa Magnitskin tarinaa vastustavalle elokuvalle”, hän väittää. ”Nekrasovilla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Ehkä hän on myynyt itsensä selviytyäkseen niistä.”

Nekrasov vakuuttaa uskoneensa alussa Browderiin ja pyytäneensä sen vuoksi häntä elokuvansa päähenkilöksi. Ainakin hän luotti Browderiin vielä elokuussa 2014, kun haastattelin häntä tuolloin vielä alkuvaiheessa olleesta elokuvasta.

Andrei Nekrasov kuvasi The Magnitsky Act -elokuvan Kiovassa.
Andrei Nekrasov kuvasi The Magnitsky Act -elokuvan Kiovassa. © Anna Marchuk

 

Nekrasov uskoo Browderin saaneen  elokuvan käsiinsä hakkeroimalla internetissä toimivan videopalvelu Vimeon sivuston. Hakkerit siirsivät viime viikolla osan elokuvasta nettiin vapaasti katsottavaksi, kunnes Vimeo sai tilanteen uudelleen hallintaansa ja sivusto suljettiin.

”Netissä olivat hetken aikaa nähtävissä kaikki elokuvani eri vaiheissa leikatut versiot”, Nekrasov kertoo. ”Browder väittää nyt, että olisin itse siirtänyt elokuvani nettiin, jotta hän voisi haastaa minut oikeuteen.”

Nekrasov myöntää, että tilanne on erittäin ristiriitainen myös hänelle itselleen.

Nekrasov pitää itseään Venäjän nykyhallinnon kriitikkona, mutta nyt hän puolustaa Venäjän viranomaisia Browderin syytöksiä vastaan. Nekrasovin mukaan hänet on leimattu sen vuoksi petturiksi ja Putinin kätyriksi sekä lännessä että Venäjän oppositiopiireissä.

”Olen lopussa”, Nekrasov sanoo. ”Tämä saattaa tuhota urani ja muuttaa koko elämäni. Kyseessä on journalistinen työ ja siinä saattaa tietysti olla joitakin virheitä. Mutta nyt itse asiasta ei voi keskustella.”

 

Myös Nekrasovin ystävä, vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala on joutunut julkisen ryöpytyksen kohteeksi sen jälkeen, kun hän yritti viime viikolla esittää elokuvan Euroopan parlamentissa.

Liettualainen europarlamentaarikko Petras Austrevicius on arvostellut voimakkaasti Hautalan päätöstä kutsua venäläinen rikostutkija Pavel Karpov Euroopan parlamentin keskustelutilaisuuteen.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Andrew Stroehlein on puolestaan ihmetellyt, miksi europarlamentin vihreä puolue halusi isännöidä elokuvaa, jossa hyökätään Venäjän murhaamaa Magnitskia vastaan.

Lehtitietojen mukaan suunniteltu elokuvaesitys aiheutti ”suurta kitkaa” myös vihreän europarlamenttiryhmän sisällä.

Hautala toivoo, että Nekrasovin elokuva saisi esitysluvan, jotta asiasta syntyisi kunnon keskustelu. Hänen mukaansa on tärkeää, että kaikki tosiasiat tulevat esiin.