Asiantuntijat: Suomen äänestyspäätös YK:ssa varovainen ja perustelut osin harhaanjohtavia
Hintana voi olla se, että Suomi näyttää tekopyhältä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart.
Suomen Gazaa koskeva äänestyspäätös YK:ssa oli varovainen ja sen perustelut osin harhaanjohtavia, arvioivat asiantuntijat.
”Tämä voi näyttää ulospäin siltä, että me emme ole riittävän vahvasti Palestiinan siviilien tukena silloin, kun heitä pommitetaan raskaasti. Tämän potentiaalisena hintana voi olla se, että Suomi näyttää kaksinaismoralistiselta, kun ottaa huomioon meidän kannanottomme Ukrainan siviileihin kohdistuvista hyökkäyksistä”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kyseenalaistaa ulkoministeri Elina Valtosen (kok) lausuntoa äänestyspäätöksen perusteista.
”On vaikea nähdä, etteikö päätöslauselmassa mainittu terrorististen tekojen kohdentaminen israelilaisiin siviileihin viittaisi nimenomaan Hamasiin”, Teivainen sanoo.
Valtonen kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että ”Suomi olisi äänestänyt arabiryhmän päätöslauselman puolesta, jos terroristijärjestö Hamasin isku olisi siinä tuomittu”.
YK:n päätöslauselmassa ”tuomitaan kaikki palestiinalaisiin ja israelilaisiin siviileihin kohdistuvat väkivallanteot, mukaan lukien kaikki terroriteot ja umpimähkäiset hyökkäykset”.
Valtonen kommentoi myöhemmin Helsingin Sanomille, että päätöslauselma ei ollut ”riittävän tasapainoinen”.
YK:n perjantaisessa yleiskokouksessa äänestettiin Jordanian tekemästä päätöslauselmasta, jossa vaadittiin Gazaan humanitaarista tulitaukoa. Päätöslauselman puolesta äänesti 121 maata ja sitä vastusti 14 maata. Äänestämättä jätti 44 maata, mukaan lukien Suomi.
Elina Valtonen perustelee X-viestissään, että Suomi äänesti YK:ssa samalla tavalla kuin EU-viiteryhmänsä – esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa ja Alankomaat.
Päätöslauselma aiheutti kuitenkin myös hajontaa EU-maiden äänestyskäyttäytymisessä. Espanja, Irlanti, Portugali ja Ranska äänestivät päätöslauselman puolesta.
”Suomen ulkoministeriö mielellään vähättelee nimilistaa monista länsieurooppalaisista maista, jotka äänestivät päätösesityksen puolesta”, Teivo Teivainen sanoo.
Timo R. Stewart huomauttaa, ettei päätöslauselmaa puoltaneiden eurooppalaisten maiden ryhmä ole ”marginaalinen”. Hän nostaa esiin erityisesti Ranskan.
”Ranskan presidentti kävi vastikään Israelissa ja tuomitsi Hamasin terrori-iskun, mutta äänesti päätöslauselman puolesta. Hamasin terrori-iskut voi tuomita muullakin tavoin kuin vaatimalla, että ne ovat mukana lauselmassa”, Stewart sanoo.
Teivaisen ja Stewartin mukaan Valtosen perustelu on kuitenkin siltä osin uskottava, että Suomi olisi kannattanut päätösesitystä, jos siinä olisi mainittu Hamas. Kanada teki kokouksessa lyhyen lisäysehdotuksen, jossa mainittiin Hamas. Suomi äänesti ehdotuksen puolesta.
Lisäys ei kuitenkaan mennyt läpi. Päätösesitystä tuki 88 maata eli kokouksen enemmistö, kun se olisi tarvinnut kahden kolmasosan määräenemmistön.
Stewart huomauttaa, että YK:n päätösehdotukset eivät ”läheskään aina” tyydytä kaikkia kaikilta muotoiluiltaan, vaikka kirjauksia ”venkslattaisiinkin”. Hänen mukaansa moni päätöslauselman puolesta äänestänyt valtio ilmaisi puheissaan toivoneensa, että lauselmassa olisi mainittu Hamas.
Suomen äänestyspäätöstä Stewart luonnehtii ”varovaiseksi ratkaisuksi”.
Myös Pohjoismaissa YK:n päätöslauselma jakoi mielipiteitä. Muut Pohjoismaat pidättäytyivät Suomen tavoin äänestämästä, mutta Norja erottui joukosta äänestämällä päätöslauselman puolesta.
”Norja on ottanut täysin erilaisen linjan kuin mitä me yleensä olemme tehneet”, arvioi Oslon yliopiston professori Hilde Henriksen Waage norjalaiselle VG-lehdelle.
Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide kertoo VG:lle, että Norja oli perjantaina myös yhteydessä muihin Pohjoismaihin äänestyspäätöksestä.
”Toivoimme, että useammat olisivat osallistuneet ja äänestäneet kuten me”, hän sanoo lehdelle.
Teivo Teivaisen mukaan Suomea ja Norjaa näytti erottavan äänestyksessä suhtautuminen Gazan humanitaarisen tilanteen vakavuuteen ja siihen, miten suhteettomina Israelin toimia voidaan pitää.
”Kun on keskusteltu, menettääkö Suomi Nato-jäsenenä mahdollisuuden toimia autonomisesti ja rauhanaloitteiden puolesta, Norja on hyvä vasta-argumentti. Kyllähän sielläkin pystyy toimimaan itsenäisesti.”
Äänestyspäätös on herättänyt Norjassa laajaa keskustelua ja myös eriäviä mielipiteitä. Esimerkiksi oikeistopuolue FRP:n puheenjohtaja Sylvi Listhaug on kritisoinut päätöstä voimakkaasti.
Norjalaismediassa Tanska ja Ruotsi ovat perustelleet äänestämättä jättämistä samalla tavalla kuin Suomi. Ruotsin ulkoministeriö vetoaa VG:n haastattelussa siihen, että päätöslauselma ei viittaisi Israelin oikeuteen puolustaa itseään terrorismilta.
Voiko Norjan äänestyspäätöstä selittää sillä, että toisin kuin Suomessa ja Ruotsissa, maassa on vasemmistohallitus?
Teivaisen mukaan osittain kyllä. Hän pitää mahdollisena, että esimerkiksi Suomi olisi voinut äänestää päätöslauselmasta toisin Sanna Marinin (sd) hallituksen aikaan.
Myös Stewart näkee hallituspohjien vaikutuksen keskusteluun, vaikka haluaakin katsoa niitä pidemmälle.
”Monesti on niin, että oikeisto ymmärtää enemmän Israelin turvallisuushuolia ja vasemmisto palestiinalaisten itsemäärämistoiveita”, hän sanoo.
Myös Suomen Nato-jäsenyys ja Ruotsin loppusuoralla oleva jäsenprosessi voivat osaltaan vaikuttaa äänestyspäätöksiin, Teivainen arvioi.
”Suomella ja Ruotsilla on varmaan myös hiukan tavallista suurempi tarve pyrkiä osoittamaan luotettavuuttaan Yhdysvaltojen suuntaan”, hän pohtii.
Stewart huomauttaa Norjan historiasta Israelin ja Palestiinan suhteen. Oslon sopimus vuonna 1993 toi osapuolille Nobelin rauhanpalkinnon, mutta sittemmin sopimusta on pidetty epäonnistuneena. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty arvioi vuonna 2022, että Israel toteuttaa apartheid-politiikkaa palestiinalaisia kohtaan.
”Oslon prosessi on luonut Norjaan suuremman vastuun siitä, mitä alueella tapahtuu”, Stewart sanoo.
Näkökulma nousee esiin myös maan mediassa.
”Oslon sopimuksen jälkeen me olemme surreet, koska asiat eivät menneet niin kuin olimme ajatelleet. Halusimme palata sellaisen maan rooliin, joka voi auttaa luomaan rauhaa Lähi-idässä”, Norjan entinen YK-suurlähettiläs Morten Wetland arvioi äänestyspäätöstä Dagbladet-lehdelle.
Stewart pitää varmana, että suomalaisten poliitikkojen on pakko ottaa kantaa Gazan tilanteeseen jatkossakin.
”Paine todennäköisesti kasvaa niin paljon, että ihmettelisin suuresti, jos YK:n yleiskokous ei viikon päästä vaatisi tulitaukoa uudestaan. Tämä on agendalla siihen saakka, kunnes aseet vaikenevat siellä.”