Analyysi: Turkki haluaa 40 uutta F-16-hävittäjää – Suomessa arvioitiin koneen elinkaari pieleen
Turkki öykkäröi Kreikalle eikä ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. F-16-kauppa on siksi vastatuulessa.
”Konetyyppi on valmistus- ja elinkaarensa loppupuolella USA:ssa.”
Näin arvioi Suomen ilmavoimien esikunta yhdysvaltalaista F-16-hävittäjää rapiat 30 vuotta sitten, kun ilmavoimille etsittiin uusia hävittäjiä korvaamaan vanhentunutta MiG-21- ja Draken-kalustoa. Arvio sisältyi toukokuulle 1992 päivättyyn perustelumuistioon ja se meni pahasti pieleen.
F-16 nimittäin porskuttaa yhä. Sen kysyntä ja valmistus jatkuvat vahvoina. Käyttäjämaita on 25, ja koneita on tehty yli kolme tuhatta. Tilauskirjoissa on parhaillaan 128 konetta.
Koneita tehdään yleensä vähintään 30 vuoden käyttöikää varten. F-16 lentää siis aktiivikäytössä ainakin 2050-luvun jälkipuoliskolle saakka. Ensilento lennettiin 1974, joten tämän kevyen, yksimoottorisen hävittäjän elinkaari ylittänee 80 vuotta.
Se on ikoninen mitta. Yhdysvaltain ilmavoimien arsenaalissa sen ylittää vain B-52: suuri strateginen pommikone. B-52:n prototyyppi nousi ensi kertaa pitkille siivilleen vuonna 1952 ja sitä aiotaan käyttää 2040-luvun jälkipuoliskolle eli lähes sata vuotta.
Nykypäivän F-16 ja B-52 ovat tietenkin kovin erilaisia verrattuna prototyyppeihin. Sotakoneisiin tehdään jatkuvasti päivityksiä ja modifikaatioita. Perusratkaisut ovat kuitenkin osoittautuneet hämmästyttävän kestäviksi.
Kestävä on itse konekin. Valmistaja Lockheed Martin lupaa uusille F-16-koneille 12 000 lentotunnin käyttöiän. Norja on poistamassa konetyyppiä laivastostaan lennettyään jokaisella koneella tuon määrän. Silti se myi 32 käytöstä poistamaansa konetta Romaniaan 355 miljoonalla eurolla.
Suomen Hornetit poistuvat täysin palvelleina romuttamolle 4 500 lentotunnin jälkeen. Suomessa koneita – ja niiden lentäjiä – tosin rasitetaan poikkeuksellisen rajulla liikehtimisellä.
F-16 on jälleen otsikoissa. Turkki haluaa ostaa 40 uutta konetta F-16-laivastoonsa, joka on jo valmiiksi erittäin suuri, 243 konetta.
Samalla Turkki ostaisi päivitysosia 79:ään C-mallin F-16-koneeseen. Rahaa on varattu 20 miljardia dollaria eli jättisumma verrattuna vaikkapa siihen kymmeneen miljardiin, jolla Suomi aikoo ostaa 64 kappaletta F-35-hävittäjiä korvaamaan Horneteja. Turkin F-16-kauppaan kuuluu ilmeisesti muutakin kuin julkisuuteen on tähän saakka kerrottu.
Kauppa on kuitenkin vastatuulessa. Koneiden saaminen kestäisi kovan kysynnän vuoksi vuosia. Lisäksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan panttaa Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointeja, mikä herättää suurta närää Yhdysvaltain kongressissa. F-16-kaupat edellyttävät kongressin hyväksyntää.
Vähintään yhtä suurta kritiikkiä herättää Erdoğanin öykkäröivä suhtautuminen naapurimaa Kreikkaan, toiseen Nato-maahan. Erdoğan on vihjannut useasti sotilaallisilla toimilla Kreikkaa vastaan. ”Kun aika koittaa, me teemme sen mikä on tarpeen. Me saatamme tulla äkkiä eräänä yönä”, Erdoğan uhosi viime syksynä.
Kreikka on ostamassa 20 kappaletta F-35-koneita, joita Turkille ei suostuta myymään, koska Erdogan osti ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Venäjältä. Ennen tätä kauppaa Turkki oli yksi suurimmista F-35:n ostajista yli sadan koneen tilauksella. Turkin ilmailuteollisuudella oli myös iso rooli koneen valmistuksessa.
Erdoğania varoitettiin ohjuskaupan seurauksista, mutta turhaan. Turkki potkittiin tylysti ulos sekä F-35:n ostajien että alihankkijoiden listoilta.
Asekauppojen hyväksymisessä avainhenkilö on Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan demokraattipuheenjohtaja Bob Menendez. Hän totesi tammikuussa Flightglobal-verkkosivustolle, ettei aio hyväksyä F-16-kauppaa ennen kuin Erdoğan lopettaa uhkailun ja parantaa ihmisoikeustilannetta kotimaassaan. Journalistit ja poliittisen opposition edustajat pitäisi vapauttaa ja muutenkin alkaa ”käyttäytyä kuten luotetun liittolaisen pitäisi”, Menendez sanoi.
”Presidentti Erdoğan kaivaa jatkuvasti maata kansainvälisen oikeusjärjestelmän alta. Hän ei piittaa ihmisoikeuksista eikä demokratian normeista vaan käyttäytyy hälyttävällä ja vakautta horjuttavalla tavalla Turkissa sekä Nato-naapureitaan kohtaan.”
Kreikkakin varustautuu kiivasta tahtia. F-35 kauppojen lisäksi sillä on entuudestaan iso F-16-laivasto. Se on myös ostanut Ranskasta Dassault Rafale -hävittäjiä.
Ilmassa leijuukin todellinen Nato-painajainen. Sotilasliiton peruskirjan maineikas viides pykälä sanoo, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan ja kaikkien on osallistuttava hyökkäyksen kohteen puolustamiseen. Mutta entä jos hyökkääjä on toinen Nato-maa?
Suomen Ilmavoimien esikunta esitti keväällä 1992 arvionsa kaikista neljästä tarjolla olleesta koneesta. F-16-koneiden näkymät nähtiin todella synkkinä. Hornetista perustelumuistio totesi muun muassa seuraavaa: ”Koneen kasvupotentiaali on suuri ja käyttäjäkunta on laaja, joten käytön aikana tapahtuvan kehittämisen kustannukset jakaantuvat usean käyttäjämaan kesken.” Hornet valittiin ja se on käytössä tämän vuosikymmenen loppuun.
Hornet-arviokin meni pieleen. Suomi jäi viimeiseksi tämän konetyypin tilaajamaaksi. Kaikkiaan niiden lukumäärä jäi kahdeksaan. Viimeinen Hornet valmistui kesällä vuonna 2000 Patrian Hallin kokoonpanolinjalta. Sen sarjanumero on 1 480.
Näiden sanallisten virhearvioiden merkitystä Hornetin salamyhkäisessä valintaprosessissa on mahdotonta sanoa. Valintaan liittyvät asiakirjat on julistettu salassa pidettäviksi niin pitkään kuin koneet lentävät Suomessa eli tämän vuosikymmenen lopulle.
Salaus koskee myös hankinnan taloudellisia tietoja. Näin on syntynyt jotensakin absurdi tilanne. Puolustusministeriö julkisti viime joulukuussa pyytämättä ja yllättäen kaikki olennaiset taloustiedot F-35-kaupasta. Yli 30 vuotta aikaisemmin tehdyn Hornet-valinnan tiedot ovat yhä SALAINEN-leimojen takana.
Hornetien hankinta maksoi vähän yli kolme miljardia euroa. Ilmavoimat on ollut koneeseen tyytyväinen.
”Hornet vei ilmavoimat ensimmäistä kertaa täysin ajanmukaiseen hävittäjäkalustoon … Se on osoittautunut hyväksi ja luotettavaksi hävittäjäksi”, kirjoittaa maamme ehkä tunnetuin lentäjä, insinöörieverstiluutnantti ja ilmavoimien entinen koelentäjä Jyrki Laukkanen kirjassaan F/A-18 Hornet Suomen ilmavoimissa (Koala-kustannus).
Samoihin saavutuksiin olisi ehkä yltänyt myös F-16, mutta paljon halvemmalla.