Turkki, Turkki, Turkki – vaiko sittenkin Yhdysvallat ja Ruotsi?

Suomesta on tullut sijaiskärsijä, kun Turkki tekee tiliä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa.

”On todella ironista, että Turkin protesti kohdistuu juuri Suomeen ja Ruotsiin kaiken sen työn jälkeen, mitä ne ovat tehneet Turkin EU-jäsenyyden eteen”, Eric Edelman sanoo.

Edelman on entinen Yhdysvaltojen Suomen (1998–2001) ja Turkin suurlähettiläs (2003–2005). Hän kommentoi Nato-jäsenyydestä Suomen, Ruotsin ja Turkin välille syntynyttä kiistaa Washingtonista.

Edelman oli Helsingissä vuonna 1999, kun Turkin EU-jäsenyys nostettiin toden teolla unionin asialistalle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1959, jolloin maa oli hakenut Euroopan talousyhteisön jäsenyyttä. Helsingin huippukokouksessa Turkki hyväksyttiin virallisesti EU:n hakijamaaksi.

”Se oli suomalaisen diplomaattisen johtajuuden ansiota.”

Moni asiantuntija on arvioinut, että Turkin protesti kohdistuu ensisijaisesti Yhdysvaltoihin. Lähihistoriassa maiden suhteita ovat hiertäneet erityisesti tapahtumat Syyriassa, jotka alkoivat vuonna 2014.

Barack Obaman hallinto oli haluton lähettämään amerikkalaisia sotilaita uuteen aseelliseen konfliktiin Lähi-idässä ja etsi syyrialaista liittolaista käymään sotaa äärijärjestö Isisiä vastaan. Vuoden 2014 keväällä ääri-islamistit olivat järkyttäneet maailmaa ottamalla haltuunsa noin Britannian kokoisen alueen Irakista ja Syyriasta ja pystyttämällä alueelle ”kalifaattinsa”.

Yhdysvallat yritti koota Isisin vastaista rintamaa ensin Syyrian oppositiotaistelijoista, mutta yritykset kariutuivat. Kapinallisten ensisijainen tavoite oli Syyrian diktatuurin kaataminen ja ne olivat haluttomia sotimaan Yhdysvaltojen tuella yksinomaan Isisiä vastaan.

Lokakuussa 2015 tiedotettiin lopulta Isisin vastaisen liittouman perustamisesta. Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) ytimen muodostivat kurdimilitia YPG:n joukot, mutta mukana oli myös paikallisista arabeista muodostuvia asejoukkoja.

YPG on Kurdistanin työväenpuolue PKK:n Syyriassa toimivan sisarpuolueen, Demokraattinen liitto -puolueen (PYD) aseellinen siipi. PYD:stä oli jo aiemmin tullut vahvin voima Pohjois-Syyrian itsehallintoalueella, joka oli muodostettu Syyrian armeijan vetäydyttyä pääosin alueelta vuonna 2012.

Yhdysvaltojen armeija tuki SDF:ää taistelussa jihadisteja vastaan ensin muun muassa ilmaiskuin ja myöhemmin aseistamalla joukkoja suoraan. SDF osoittautui varsin tehokkaaksi liittolaiseksi Isisin vastaisessa sodassa. Neljä vuotta kestänyt sota tuli päätökseen, kun viimeinen syyrialaiskylä vapautettiin ääriliikkeen ikeestä alkukeväästä 2019.

Yhdysvaltojen johto pyrki julkisuudessa vähättelemään YPG:n roolia Isisin vastaisessa liittoumassa ja YPG:n yhteyksiä PKK:hon. Perustellakseen Syyrian demokraattisten joukkojen tukemisen laillisuutta Yhdysvallat määritteli YPG:n täysin erilliseksi organisaatioksi PKK:sta.

PKK:n Yhdysvallat ja EU luokittelevat terroristijärjestöksi.

Yhdysvaltojen Nato-liittolainen Turkki kihisi raivosta. Turkki näki PKK:n sisarjärjestön sotilaallisen vahvistumisen rajansa tuntumassa itseensä kohdistuvana turvallisuusuhkana. Se jyrisi, että oli virhe taistella yhtä terroristiryhmää vastaan ”toisen terroristiryhmän avulla”.

Turkkilaiset sotilaat katsovat, kun panssarivaunu tulittaa kohti SDF-joukkojen asemia Ras al-Ainin kaupungin lähellä. Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan syksyllä 2019, minkä jälkeen Suomi ja Ruotsi lopettivat asevientilupien antamisen Turkkiin. © LEHTIKUVA / AFP Nazeer Al-Khatib

Turkin ja PKK:n välinen konflikti on kestänyt yli kolme vuosikymmentä ja siinä on saanut surmansa yli 40 000 ihmistä. Sodan osapuolten välillä vallitsi kaksi ja puoli vuotta hatara aselepo ja rauhanneuvotteluitakin käytiin. Orastava rauha romuttui lopullisesti kesällä 2015.

Turkki ei tee eroa PKK:n ja YPG:n välillä ja luokittelee molemmat terroristijärjestöiksi. Selvää eroa kahden järjestön välillä eivät ole nähneet monet asiantuntijatkaan.

”Yksityisesti amerikkalaiset myöntävät, että ero YPG:n ja sen poliittisen siiven (PYD:n) ja toisaalta PKK:n välillä on lähinnä hyödyllistä fiktiota,” kirjoitti esimerkiksi International Crisis Group -järjestön Syyria/Irak/Libanon-projektin johtaja Heiko Wimmen vuonna 2017.

”Vaikka rivijäsenet ovat pääosin syyrialaisia, YPG:n ylimmässä johdossa ovat vahvana enemmistönä PKK:n päämajassa Pohjois-Irakissa koulutetut ja puolueen ideologiaan vahvasti sitoutuneet kaaderit.”

Wimmen piti todellisuudesta irtautuneena ajatusta, että olisi mahdollista tukea SDF:ää sodassa Isisiä vastaan ilman, että samaan aikaan vahvistettaisiin YPG:tä.

Todisteena YPG:n ja PKK:n yhteyksistä Turkki voi viitata myös PYD-puolueen jäsenyyteen Kurdistanin yhteisöjen liitossa (KCK). KCK on PKK:n ja sen sisarjärjestöjen katto-organisaatio, jonka jäsenet ovat sitoutuneet panemaan käytäntöön ikonisen PKK-johtajan Abdullah Öcalanin ideoimaa ”demokraattista konfederalismia”.