Suomi tarvitsee tulisieluisia innovaattoreita

Profiilikuva
Angry Birds
Teksti
Raine Hermans
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tällä viikolla julkistettiin VTT:n raportti suomalaisista innovaatioista ja teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin roolista niiden synnyssä. Raportti perustuu maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen innovaatiotietokantaan, johon VTT on vuodesta 1985 lähtien kerännyt suomalaisia innovaatioita. Nyt valmistunut raportti tarjoaa kurkistusaukon innovaatioiden syntyyn ja osviittaa siihen, miten me voimme pitää yllä kykyämme innovoida.

Innovaatiot liitetään usein alkaviin yrityksiin, start-upeihin, mutta innovaatiopolkuja on monia muitakin. Keksintö on voinut syntyä tieteellisessä tutkimuksessa, josta se on omaksuttu olemassa olevaan yritykseen.

Esimerkki tällaisesta on VTT:n tutkijan Antti Pasasen kehittämä teknologia valmistaa jätteistä bioetanolia, josta kehitettiin yhteistyössä öljy-yhtiö St1:n kanssa kaupallinen innovaatio. Tällaisia mahdollisuuksia omaksua innovaatioita vakiintuneisiin yrityksiin pitäisi käyttää nykyistä paremmin.

Yhtä reseptiä innovaatioihin ei ole olemassa, mutta joitakin yhteisiä piirteitä niistä voidaan löytää. Onnistuneen innovaation takana on usein henkilö, joka on puskenut sitä sinnikkäästi eteenpäin. Steve Jobs esitteli Apple-konseptiaan turhaan 18 suuryritykselle. Roviokin teki lähes 50 heikosti menestynyttä mobiilipeliä ennen Angry Birdsejä.

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen on kirjoittanut Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa “hylkäämisvirheestä”. Sillä hän tarkoittaa yrityksen päätöstä hylätä uusi idea, jota se ei tunnu tarvitsevan. Tällaisia virheitä Suomessa tehdään vaikka kuinka paljon, vaikka huonon projektin hyväksyminen voikin olla paljon isompi riski kuin hyvän idean hylkääminen.

Innovaation omistajan – joka ei välttämättä ole alkuperäinen keksijä – on pystyttävä kommunikoimaan asia muille. Hänen on voitettava taistelu resursseista ja vakuutettava esimiehet ja rahoittajat.

Hyvä esimerkki onnistuneesta innovaattorista on Valion tuotekehitysjohtaja Matti Harju, joka vei eteenpäin laktoosittoman maidon kehitystä, vaikka monen mielestä Hyla-maito ajoi jo saman asian. Viime vuonna laktoosittoman tuoteperheen yhteenlaskettu liikevaihto oli 130 miljoonaa euroa.

Innovaatioilla on toinenkin yhdistävä tekijä. Vaikka nykyisin on muodikasta kritisoida julkisen tuen hajanaisuutta ja tehottomuutta, VTT:n tutkimus osoittaa, että julkisella rahoituksella on ollut merkittävä rooli innovaatioiden syntyyn. Tekes on rahoittanut 62 prosenttia tutkituista innovaatioista ja rahoitetuissa sen rooli on ollut merkittävä 82 prosentissa.

Viisainta innovaatiopolitiikkaa on luoda sellainen kulttuuri ja toimintaympäristö, jossa yritykset ja tutkimuslaitokset löytävät toisensa ja jossa myös sattumalla on mahdollisuutensa. Rahoituksella, aktivoimalla ja verkottamalla pitää varmistaa, että innovaatioiden ituja syntyy mahdollisimman paljon. Muuten vähenee todennäköisyys, että niistä joskus kasvaisi kansainvälisiä menestyksiä.

Ei voida varmuudella sanoa, kuinka suuri osa innovaatioista olisi jäänyt syntymättä ilman Tekesin rahoitusta. Innovaattoreiden haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että huomattavaa osaa projekteista – todennäköisesti kymmeniä prosentteja innovaatioista – ei olisi käynnistetty lainkaan. Suurimmassa vaarassa olisivat olleet innovaatiot, jotka ovat uutuusarvoltaan merkittäviä ja jotka on suunnattu globaaleille markkinoille.

Suomi tarvitsee Valion laktoosittoman maidon ja Rovion Angry Birdsien kaltaisia innovaatioita. Jotta uusia innovaatioita syntyy, ne tarvitsevat tulisieluisia innovaattoreita ja riittävää julkista tukea.