Rokotteet eivät aiheuta autismia, osoitti jälleen uusi tutkimus – vaikka senhän me jo tiesimmekin

Tanskalaistutkimus seurasi Suomessakin käytetyn MPR-yhdistelmärokotteen vaikutuksia sadoissatuhansissa lapsissa.

autismi
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rokotteiden ja autismin välinen yhteys on jälleen osoitettu olemattomaksi. Uusi laaja lääketieteellinen tutkimus tehtiin tällä kertaa Tanskassa.

Tutkimuksessa seurattiin yli 657 000 lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1999–2010. Rokotteista tutkittavana oli tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-yhdistelmärokote. Sekuuluu rokoteohjelmaan myös Suomessa.

Seurantajakson aikana autismidiagnoosin sai noin 6 500 lasta, eli noin prosentti tutkittavista. Tutkijoiden mukaan mikään ei viitannut siihen, että autismiriski olisi ollut rahtuakaan suurempi rokotteen saaneilla.

Lisäksi tutkimus osoitti, ettei myöskään lasten saamien autismidiagnoosien ja rokotteen saamisen ajankohdalla ollut mitään yhteyttä. Tanskalaistutkimuksen tulokset ilmestyivät Annals of Internal Medicine -tiedejulkaisussa.

 

Harhaluulo autismin ja rokottamisen välisestä yhteydestä on tiettävästi peräisin yli kaksi vuosikymmentä sitten Lancet-julkaisussa ilmestyneestä tutkimuksesta.

Siinä brittilääkäri Andrew Wakefield väitti kahdeksan hänen tutkimansa lapsen saaneen autismin MPR-rokotteen ottamisen jälkeen.

Artikkeli sai niskaansa valtavan määrän arvostelua. Lääketieteellinen yhteisö näki Wakefieldin tutkimuksen pahasti viallisena sekä menetelmiensä että johtopäätöstensä osalta.

Ajan myötä selvisi, että Wakefieldin artikkeli ei ollut pelkästään huonoa tiedettä, vaan valetta. Wakefield jäi kiinni tutkimustiedon väärentämisestä ja menetti lääkärin toimilupansa.

Artikkeli vedettiin takaisin vuonna 2010, mutta vahinko oli jo tapahtunut: yhteys autismin ja rokottamisen välillä oli iskostunut peruuttamattomasti monien mieleen, ja kahden vuosikymmenen aikana se on vain vahvistunut.

 

Rokotteen ja autismin välistä yhteyttä kumoavia tutkimuksia on tehty useita viime vuosina. Yhteyden olemattomuuden osoittivat muun muassa kaksi vuonna 2015 julkaistua tutkimusta Yhdysvalloista ja Japanista.

Harhaluuloja autismista voi osaltaan ruokkia se, että sen syntymekanismeja ei täysin ymmärretä. Autismi on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jonka syitä on yritetty selvittää vuosikymmenien ajan.

Kuten tanskalaistutkimuksen aineistossa näkyi, autismikirjon häiriöitä esiintyy noin prosentilla väestöstä. Kehityshäiriön syiden uskotaan piilevän geeneissä.

Helmikuussa kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi tunnistaneensa useita autismille altistavia geenivariantteja.

”Jopa 80 prosenttia autismiriskistä voidaan selittää perintötekijöillä”, kertoo tiedotteessa tutkimuksen taustavaikuttaja, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin johtaja Mark Daly.

”Geeneillä on kiistattoman suuri merkitys autismin puhkeamisessa. Geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen on kuitenkin osoittautunut erittäin haastavaksi, ja olemme tehneet sen eteen töitä vuosikausia.”

Tutkimusryhmä pystyi tunnistamaan viisi uutta autismille altistavaa geenivarianttia. Kun analyyseihin yhdistettiin myös muita neuropsykiatrisia sairauksia sairastavia potilaita, geenilöytöjen määrä nousi vielä seitsemällä.

Läpimurrossa onnistuttiin aiempaa suurempia potilasaineistoja käyttämällä. Tutkimus perustui yli 20 000 autismipotilaan genomitietoon, jota verrattiin yli 170 000 terveen ihmisen genomiin.

Autismin geneettisten tekijöiden tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Genetics -tiedejulkaisussa.

 

Erityisesti Yhdysvalloista maailmalle levinnyt rokotevastainen ajattelu on kasvanut yhä suuremmaksi ongelmaksi eri maiden terveydenhuollolle.

Terveysjärjestö WHO:n mukaan rokotteiden vastustus on yksi kymmenestä suurimmasta terveysriskistä maailmassa vuonna 2019.

Rokotevastaisuuden leviäminen on järjestön mukaan yksi syy sille, että vuonna 2017 tuhkarokkotapausten määrä kasvoi maailmanlaajuisesti yli kolmanneksella edellisvuodesta.

WHO:n mukaan rokotteet pelastavat 2–3 miljoonan ihmisen hengen joka vuosi.

Jos kattavuutta parannetaan, voitaisiin pelastaa vielä 1,5 miljoonaa lisää. Luku on suurempi kuin Ruandan kansanmurhan uhrimäärä.