Lisää uskoa suomalaiseen teknologiaosaamiseen - menestykseen tarvitaan riskinottokykyä
Tekniikan Akatemia -säätiö edistää elämän laatua parantavia teknologioita. Kehitämme osaltamme Suomen brändiä: teemme teknologia-Suomea globaalisti tunnetuksi vahvistamalla alan kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Tunnetuin osa toimintaamme on Millennium-teknologiapalkinto, joka jaetaan kesäkuussa neljännen kerran. Voittajia on kolme, joista yksi saa pääpalkinnon: professori Sir Richard Friend Cambridgen yliopistosta, professori Stephen Furber Manchesterin yliopistosta sekä professori Michael Grätzel Sveitsin liittovaltion teknillisestä yliopistosta (EPFL) Lausannesta.
Friendin tärkein innovaatio, orgaaninen LED, on merkittävä virstanpylväs muovipohjaisen elektroniikan kehityksessä. Sähköinen paperi, halvat painotekniikalla valmistetut orgaaniset aurinkokennot ja laajat valaisevat seinäpinnat ovat esimerkkejä tutkimustyön mahdollistamista tuotteista.
Furber on 32-bittisen RISC-teknologiaan perustuvan ARM-mikroprosessorin pääsuunnittelija. Hänen innovaationsa on ollut matkaviestinnän nopean kasvun suoranainen tukijalka. Prosessorin avulla voidaan rakentaa edullisia ja tehokkaita elektroniikkalaitteita. Grätzel on kolmannen sukupolven väriaineherkistettyjen aurinkokennojen, ns. Grätzel-kennojen, kehittäjä. Kennoilla on tärkeä rooli uusiutuvan energian sovelluksissa erinomaisen hinta-suorituskykysuhteen ansiosta.
Teknisten sovellusten inhimillinen näkökulma on valintaprosessissa vahvasti läsnä. Esivalintavaiheessa on viime syksystä lähtien ollut mukana myös filosofian tohtori Sirkka Heinonen Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Herää kysymys: miksi suomalaiset loistivat kisan loppusuoralla poissaolollaan, kun kiinnostus muualla maailmassa on niin suurta?
Yksi syy on innovaatioiden puutteellinen suojaus ja tästä seuraava isyysongelma. Oli harmillista, että suomalaisten innovaatioita vedettiin nimeämiskierroksen aikana pois kisasta.
Toinen syy voi olla riittämätön panostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin, joille sovellukset perustuvat. Näiden alojen osaaminen Suomessa on varmistettava. Tekniikan Akatemia järjestää tänä vuonna ensi kerran kansainvälisen nuorten Millennium Youth Camp -tiedeleirin, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia ja ulkomaalaisia nuoria verkostoitumaan, lisätä Millennium-palkinnon tunnettuutta sekä esitellä nuorille opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia Suomessa.
Kolmanneksi huolena on nuorten tutkijoiden haluttomuus lähteä ulkomaille verkostoitumaan kansainvälisiin tiedeyhteisöihin. Niin tutkijatiimeissä kuin muissakin työyhteisöissä erilaisuus on vahvuus ja uuden siemen. On käsittämätöntä, ettei arvostettujen ulkomaisten yliopistojen hyviin positioihin ole lähtijöitä. Menestys edellyttää riskinottokykyä ja -halua.
Tekniikan Akatemia sai hiljattain kutsun World Economic Forumilta ryhtyä heidän yhteistyökumppanikseen toteuttamaan vuosittaista Summer Davos -tapahtumaa. Syitä on lukuisia: jaamme Millennium-teknologiapalkinnon, olemme riippumaton ja neutraali partneri, suomalaisia arvostetaan teknologioiden kehittäjinä ja soveltajina ja olemme vaivattomia yhteistyökumppaneita.
Uskoa suomalaiseen teknologiaosaamiseen tarvitaan myös kotimaassa. Haasteista huolimatta peli ei ole menetetty, vaan teknologiat voivat yhä olla Suomelle tie parempaan kilpailukykyyn kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Siihen tarvitaan vain priorisointia ja selkeää fokusta. Luonnonrikkauksia meillä ei juuri ole, mutta aivovoimaa, yhteistyökykyä ja -taitoa, ennakkoluulottomuutta ja yrittäjyyttä onneksi vielä löytyy.
Valtion toimien merkitys edellytysten luojana ja vahvistajana on suuri, ja siksi haluamme valtiolta omistajuutta teknologia-Suomen rakentamisessa: tarvitsemme tiede- ja teknologiaministeriön kehittämään maan teollista tulevaisuutta ja luomaan ihmisiä hyödyttävistä teknologioista vahva kilpailukykytekijä Suomelle.
Teksti Ainomaija Haarla
Kirjoittaja on Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtaja.