Katoava luonto
Tutkimuksen mukaan osa maa-alueista voitaisiin elvyttää luonnontilaan nopeastikin.
2
MIN
Käymättömät korpimetsät ja ihmiskosketusta vailla olevat erämaat ovat runouden ja satujen inspiraatio, mutta nykyään koskematon luonto kuuluu yhä enemmän fiktioon.
Ihminen on muokannut luontoa suoraan tai epäsuorasti planeetan joka kolkassa. Tuoreen arvion mukaan vain noin kolme prosenttia maanpäällisestä pinta-alasta on ekologisesti eheässä tilassa, johon ihminen ei olisi lainkaan vaikuttanut.
Lukema on rankasti pienempi kuin aiemmat arviot, joiden mukaan 20–40 prosenttia maapinta-alasta olisi saanut jäädä rauhaan ihmiseltä. Uudessa arviossa huomioidaan myös ihmisen toiminnan epäsuorat vaikutukset eläinlajistoon.
”Useimmat eheydestä tehdyt tutkimukset ovat tarkastelleet satelliittikuvia arvioidakseen ihmisten vaikutuksia alueisiin oletuksella, että jos alue on eheä, myös siellä elävät lajit ovat säästyneet”, kertoo Cambridgen yliopiston tutkija Andrew Plumptre.
Uudessa tutkimuksessa huomioitiin se, miten ihminen köyhdyttää eläinlajien rikkautta myös kaukana omista asuinalueistaan muun muassa metsästyksen kautta.
Samalla havaittiin, että vain noin kymmenesosa nyt koskemattomiksi havaituista alueista on nykyisten luonnonsuojelualueiden piirissä. Monet parhaimmin voivista alueista olivat alkuperäiskansojen hallinnoimia.
Eheisiin alueisiin kuuluivat Siperian itäosat, pohjoinen Kanada, osia Amazonista ja Kongosta sekä Saharan autiomaa.
Nykytilan vertailukohtana käytettiin luonnontilaa, jonka arvioidaan vallinneen ekosysteemeissä vuoden 1500 aikoihin ennen teollista vallankumousta.
Valopilkuksi tutkijat kertovat sen, että jopa 20 prosenttia maa-alueista olisi pian palautettavissa luonnontilaan, jos ympäristöön tuotaisiin hallitusti muutama sieltä kadonnut eläin.
Tutkimusartikkeli ilmestyi Frontiers in Forests and Global Change -tiedejulkaisussa.