Suomenkielinen tiedekirjallisuus tarvitsee tukea

Suomalainen historiantutkimus on ollut perinteisesti pitkälti suomen kielellä julkaistua. Korkeakoulujen uudenlaiset tehokkuusvaatimukset painottavat kuitenkin kansainvälistä – siis englanninkielistä – julkaisemista.

Tämä on harmillista. Suomenkielistä historiankirjoitusta tarvitaan keskustelun herättäjäksi, ja toisaalta pyrkimys pelkästään kansainvälisiin ympyröihin voi vaikuttaa liikaa siihen, mitä historiantutkimuksessa ylipäätään tutkitaan. Moninaisuus olisi eduksi.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla on käyty keskustelua suomenkielisestä historiankirjoituksesta. Viimeksi asialla oli Matti Kääntönen, joka sinänsä varsin aiheellisessa tekstissään kritisoi historiankirjoituksen yksipuolistumista englanninkieliseksi.

Haluan kuitenkin tarttua Kääntösen tekstissä muutamaan väitteeseen. Hän tuli nimittäin sanoneeksi, että suomalaiset kustantajat eivät enää julkaise korkealaatuisia teoksia historiasta ja ettei tieteen popularisointia ei enää arvosteta mediamaailmassa.

Näistä kohdista olen eri mieltä.