Kun susia ammutaan, vähenee myös metsästyksen hyväksyttävyys

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että Riistakeskus on myöntänyt Kuhmoon kannanhoidollisen luvan kokonaisen susilauman ampumiseen. Laumassa on kahdeksan sutta ja se elää syrjässä ihmisasutuksesta, lähellä Venäjän rajaa.

Suomessa käynnistettiin tänä vuonna suden kannanhoidollinen metsästys muutaman vuoden tauon jälkeen. Susien ”kannanhoito” on nykyisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän lempilapsi. Hän kiirehti metsästyksen aloittamista, vaikka ministeriön Luonnonvarakeskukselta tilaama selvitys susikannan suotuisasta suojelutasosta oli vielä kesken. 

Edellisen kerran suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015 – 16. Tuolloin metsästys kohdistui paljolti laumojen alfayksilöihin, minkä ei pitänyt olla tarkoitus. Alfayksilöiden kuolema hyvin todennäköisesti hajottaa lauman ja saa aikaan juuri niitä yksinäisiä, vaeltavia, kotieläimiin ravintona turvautuvia ”pihasusia”, joiden takia koko kannanhoidollisen metsästyksen tarvetta on puolusteltu. 

Asian takia nyt on haluttu kohdentaa metsästys kokonaisiin laumoihin tai susipareihin. Tässä on kuitenkin lopputulos: lupa annetaan juuri sellaisten susien kaatamiseksi, jollaisia kaikkien Suomen susien haluttaisiin olevan. 

Kuhmossa asuva lauma ei tunge pihoihin, ei tapa kotieläimiä ja väistää ihmisiä. Kun lauma poistetaan, poistetaan susikannastamme nimenomaan ihmisiä pelkäävien susien geenejä. Kaatolupa on järjetön monella tapaa.