Blogit

Kirkon asiantuntijajoukko bloggaa yhteiskunnan ja kirkon rajapinnoilta.

Kohti tasa-arvoista katsomusopetusta

Blogit Rajalla 12.8.2015 15:58
Jukka Keskitalo
Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.

Kouluun menevä lapsi ja nuori voi jättää kenkänsä koulun eteiseen, mutta vakaumustaan ja uskontoaan hän ei voi jättää. Se on osa häntä. Siksi on ilahduttavaa, että uskontojen ja katsomusten opetuksesta keskustellaan juuri nyt vilkkaasti.

Lapsille ja nuorille on heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeää, että he saavat hyvän uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen osana kouluopetusta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat välttämättömiä lähtökohtia myös katsomusopetuksessa. Tasa-arvoisella katsomusopetuksella tarkoitan opetusta, joka turvaa oppilaille heidän vakaumuksensa mukaisen ja sitä tukevan opetuksen. Siitä käsin on luontevaa tutustua myös muihin uskontoihin.

Koulun katsomusopetuksen tarpeelliseen uudistamiseen ja kehittämiseen onkin olemassa hyviä välineitä. Perusopetukseen on juuri hyväksytty uudet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan syksyllä 2016. Katsomusopetuksen uudistaminen vastaamaan monikulttuurisen toimintaympäristön vaatimuksia on siis täysin mahdollista ilman uuden oppiaineen muodostamista.

Ensimmäistä kertaa eri uskonnon opetusryhmien oppimäärillä on yhteiset tavoitteet, arvioinnin kriteerit ja sisältöalueet. Tämä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen katsomusopetuksen sisällä.

Kun keskustelemme katsomusaineiden uudistamisesta, on tärkeää nähdä asian kaksi ulottuvuutta, jotka usein menevät keskustelussa sekaisin. Ns. oman uskonnon opetuksen malli on hyvä pohja myös uudessa monikulttuurisessa tilanteessa. Opetuksen perusmalli ei kuitenkaan vielä tarkoita yhtä ainoata lukkoon lyötyä opetusjärjestelyä.

Juuri opetusjärjestelyt kaipaavat pedagogista uudistamista. Uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat esimerkiksi eri opetusryhmien yhteisiä teemakokonaisuuksia ja yhteisiä oppitunteja. Erityisesti nämä olisivat mahdollisia ja pedagogisesti perusteltuja yläasteella ja lukiossa.

On tärkeää, että koulussa on turvallisia paikkoja ja tilanteita katsomusten ja kulttuurien kohtaamiselle. Luovien opetusjärjestelyjen lisäksi näitä tilanteita on myös koulun arjessa ja juhlissa.

Kun keskustelemme katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta, tarvitsemme vastakkainasettelujen sijaan yhteen hiileen puhaltamista. Suomalainen koulu ja sen katsomusopetus ovat menestystarinoita, joista voimme olla ylpeitä. Nyt toimintaympäristön muutos haastaa ajattelemaan käytäntöjä osin uusiksi samalla kuitenkin rakentaen hyväksi koetun pohjalle.

Aiheesta myös:

Uskonnonvapauden kapeaa tulkintaa

Uskonto on tärkein kouluaine englannin jälkeen, jos halutaan maailmankansalaisia

Seuraa kirjoittajaa facebookissa ja twitterissä.

Rajalla -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on kansliapäällikkö, joka pohtii uskontoa ja kirkkoa julkisessa tilassa.
Olen neljän - tai seitsemän - lapsen mummi. Ihmisten moninaisuus kiinnostaa minua. Teen töitä ihmisten osallisuuden lisäämiseksi kirkossa. Tarvittaessa nousen barrikadeille, jos ihminen tai luonto ovat vaarassa.
Kirjoittaja on kirkollinen yhteiskunnan ja kestävän kehityksen tuntija. Kirkkohallituksessa johtavana asiantuntijana työskentelevä rovasti bloggaa yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä ja luomakunnan ihmeellisyydestä. Twitter: IlkkaSip
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen pääsihteeri, joka on perehtynyt kristilliseen dogmatiikkaan ja Aasian uskontoihin.
Olen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori, pastori sekä viestinnän ammattilainen. Bloggaan ulkosuomalaisuudesta, maastamuutosta ja suomalaisista paluumuuttajista. Kaikille niille, joita ulkosuomalaisuus koskettaa välillisesti tai suoraan. Ulkosuomalaisuuden kokemusta minulla on Belgiasta, Saksasta ja Yhdysvalloista.
Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, TT, VTM, dos.
Kirjoittaja on kirkkohallituksessa oppilaitosyhteistyön asiantuntija, joka innostuu herkästi keskustelusta ja haluaa pitää mielensä avoimena.
Kirjoittaja on verkkoviestintäpäällikkö Kirkon tiedotuskeskuksessa, joka aiemman työuransa on työskennellyt digitaalisten innovaatioiden parissa, mutta ehti ennen digiuraansa opiskella myös teologiksi.
Työskentelen perheneuvonnan kouluttajana Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasioiden yksikössä. Parisuhteiden dynamiikka sekä mielen ja sielun salaisuudet sytyttävät ja innostavat oppimaan koko ajan lisää.
Kirjoittaja Kirkkohallituksen johtava asiantuntija ja yliopiston dosentti. Kirkon yhteiskunnallinen työ, kirkon läsnäolo arjessa ja digiviestintä. - Suomen suurtyöttömyys on kansallinen tragedia, johon pitää suunnata aikaa, voimia ja taloudellista tukea.
Kirjoittaja on Al Amana -keskuksen toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseuran työntekijä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Kirjoittaja asuu Omanissa, Lähi-idässä, jossa hän johtaa uskontojenvälistä dialogikeskusta ja tarkastelee uskonnon ja yhteiskunnan rajapintaa islamilaisesta viitekehyksestä käsin.
Kirjoittaja toimii kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden yksikön johtajana.