Yliopistot käsi ojossa: Näin paljon rahaa korkeakoulut ovat haalineet
Itä-Suomen yliopiston rehtorit Pertti Vartiainen (selin) ja Kalervo Väänänen ajavat yli 130 kilometrin välin peri kertaa viikossa. Kahvipaikkana toimii puolimatkassa Tuusniemen Teboil, jossa käytiin myös yliopistojen yhdistymisneuvotteluja. Kuva Hannu Lindroos.
Yliopistojen oma varainhankinta on alkanut eri tahtiin eri puolilla maata.
Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa uudessa yliopistolaissa yliopistot irtautuivat valtiosta ja niistä tuli joko julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Tällä tavoin yliopistoille annetaan lisää päätösvaltaa, mutta myös taloudellista vastuuta. Esimerkiksi henkilöstö on nyt yliopistojen eikä valtion palkkalistoilla.
Uudistuksen yhteydessä Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistettiin Aalto-yliopistoksi. Itä-Suomen yliopiston lisäksi Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyivät.
Valtio takaa edelleen ”riittävän perusrahoituksen”, mutta useat yliopistot ovat huolissaan määrärahojen riittävyydestä. Lisärahaa yliopistot voivat uuden lain nojalla kerätä yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä, erityisesti alumneilta eli entisiltä opiskelijoilta. Valtio on luvannut sijoittaa 2,5 miljoonaa euroa jokaista tänä vuonna kerättyä miljoonaa euroa kohden.
Varainhankinta on alkanut ja edennyt aika lailla eri tahtiin eri yliopistoissa. Parhaimmassa asemassa ovat säätiöyliopistot, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto, jotka saavat aloituspääomiinsa suuret valtionrahoituspotit. Aalto-yliopistolle on luvassa 500 miljoonaa euroa valtion rahaa, kunhan yliopisto ensin itse kerää 200 miljoonaa euroa. Siitä on koossa runsaat 130 miljoonaa, ja näkymät ovat hyvät, koska Elinkeinoelämän keskusliitto on sitoutunut tukemaan Aalto-yliopistoa niin vahvasti, että muuta Suomea hirvittää.
Tampereen teknillisessä yliopistossa keräystavoite on 50 miljoonaa, jonka täyttyessä valtiolta tulee 125 miljoonaa. Koossa on noin 30 miljoonaa.
Julkisoikeudellisissa yliopistoissa tavoitteet ovat vaatimattomammat, ja niiden toteutuminen toistaiseksi hyvin erilaista. Yliopistoissa toivotaan rahan lähtevän kunnolla liikkeelle kevään yhtiökokousten jälkeen ja erityisesti laman joskus päättyessä.
Helsingin yliopisto julkisti tällä viikolla 370-vuotisjuhlintaansa liittyvän keräystavoitteen, 20 miljoonaa euroa, jonka keräysaika ulottuu valtionosuuden maksamisen yli, vuoden 2012 loppuun saakka. Ajoitus tarkoittaa sitä, että ainakin Helsingissä keräyksestä arvioidaan tulleen pysyvä varainhankintakeino.
Oulun ja Turun yliopistot tähtäävät nekin molemmat 20 miljoonan euron keräämiseen, mutta koossa on vasta viidesosa, jos sitäkään. Jyväskylän yliopisto, Åbo Akademi ja Hanken tavoittelevat kymmentä miljoonaa euroa, Tampereen yliopisto ja Lapin yliopisto miljoonaa.
Itä-Suomen yliopisto sai ensimmäisenä täyteen alkuperäisen tavoitteensa, kolme miljoonaa euroa, ja tavoite on nostettu viiteen miljoonaan. Lappeenrannan teknillinen yliopisto toivoo myös viittä miljoonaa ja Vaasan yliopisto neljää miljoonaa.
Kuvataideakatemia on toistaiseksi kerännyt noin 100 000 euroa suorilla yhteydenotoilla mahdollisiin lahjoittajiin, mutta tehostaa varainhankintaa lähiaikoina ja tavoittelee kahta miljoonaa euroa. Sibelius-Akatemia pyrkii saamaan miljoona euroaan kokoon erityisellä Satakieli-hankkeella. Teatterikorkeakoulussa ei ole asetettu varsinaista keräystavoitetta, mutta keräyslupa on juuri saatu.
Lisää uudesta Itä-Suomen yliopistosta SK:ssa 12/2010 (ilm. 26.3.).