WWF tarjoaa vaihtoehdon ydinvoimalle: Älyenergia lisäisi Suomen kilpailukykyä
Maailman luonnonsäätiön WWF:n Suomen osasto tilasi ja sai raportin, jossa hahmotellaan Suomi ilman ydinenergiaa ja fossiilisia polttoaineita vuonna 2050.
WWF:n visio Suomen sähköntuotantotavoista tulevaisuudessa. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla. Kuvitus Hannu Kyyriäinen
Kiistely Suomen uusista ydinvoimaloista ja energiantarpeesta tuottaa hyvinkin erilaisia skenaarioita. Kauimpana hallituksen esityksestä – eli kahdesta uudesta ydinvoimalasta – lienee toistaiseksi raportti, jonka Suomen WWF on tilannut asiantuntijayritys Gaia Consultingilta.
Raportin mukaan Suomi voisi tulla toimeen ja menestyä vuonna 2050 ilman yhtäkään ydinvoimalaa, fossiilisten polttoaineiden käyttämistä ja energian tuontia. Sähkön tuotanto voisi säästöjen jälkeen pudota nykyisestä 84 terawattitunnista (TWh) 67 TWh:iin. Se tuotettaisiin kokonaan uusiutuvilla energiavaroilla, ja päästöt vähenisivät nykyisestä 90 prosenttia.
Miten tämä onnistuisi? Raportin vastaus on yhdellä sanalla sanottuna älynenergia. Sillä tarkoitetaan sitä, että energiaa käytetään mahdollisimman järkevästi, tuhlaamatta, ja sitä tuotetaan uusiutuvien energialähteiden avulla. Tavoitteet on asetettava riittävän kunnianhimoisiksi ja Suomen on pyrittävä kehityksen kärkeen. Täällä on luotava kysyntää uusille innovaatioille, jotka kelpaavat myös vientiin, kerrotaan raportissa joka pohjautuu suurimmaksi osaksi jo julkaistuihin tilastoihin ja katsauksiin.
Tuulivoimahankkeita on jo nyt vireillä vuonna 2050 tarvittava määrä. Bioenergian tuotantoa on mahdollista lisätä tehostamalla energiapuun käyttöä. Aurinkosähkön tuotanto tulee myöhemmin kannattavaksi, raportissa todetaan.
Suomen älyenergia -skenaariossa oletetaan, että vuosina 2010-2030 talous kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa ja kahtena seuraavana vuosikymmenenä keskimäärin kaksi prosenttia. Kasvua tulee tietotekniikasta sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ympärille rakentuvista tuotannonaloista. Samalla Suomen talousrakenne lähestyy muita länsimaita, eli esimerkiksi palvelujen osuus nousee nykyisestä 65 prosentista 80 prosenttiin.
Toki myös raskasta teollisuutta Suomessa säilyy, vaikka paperiteollisuuden tuotanto putoaa nykyisestä puoleen ja kemianteollisuuden tuotanto kolmanneksen. Paljon energiaa käyttävien prosessien eri teollisuudenaloilla on tehostuttava, tai ne jäävät maailmanlaajuisen kilpailun jalkoihin.
Energiasavotasta olisi hyötyä paitsi ympäristölle, myös talouselämälle. Raportissa on laskettu, että tuulivoiman käyttö voisi luoda 30 000 työpaikkaa ja 12 miljardin euron vientiteollisuuden vuoteen 2020 mennessä. Bioenergian käyttöä kiihdyttämällä saataisiin vuoteen 2015 mennessä 12 500 työpaikkaa ja sähköautoklusteri työllistäisi 8 400 ihmistä vuoteen 2020 mennessä.
Kulutus kuriin
Energian kulutuksen uskotaan kääntyvän Suomessa laskuun muun muassa teollisuuden rakennemuutoksen, energiatehokkuutta edistävien EU:n direktiivien sekä liikenteen sähköistymisen vuoksi. Esimerkiksi kodinkoneille ja laitteille määrätään energiatehokkuuden minimitasot, rakentamisessa pyritään kohti ”nollaenergiataloja” ja autojen päästöjä säädellään. Lisäksi panostetaan älykkäisiin sähköverkkoihin ja tuetaan muutenkin tehokasta energiankäyttöä.
Jos maailma muuttuu suunnilleen siten kuin raportissa on oletettu, teollisuuden sähkönkulutus putoaa 46 terawattitunnista 28:aan. Kotitalouksissa ja palveluissa säästetään 31 TWh:sta 21:een, lämmityksessä 52:sta 27:ään ja liikenteessä 51:stä 17:ään. Kaiken kaikkiaan energian käyttö vähenisi noin puoleen nykyisestä.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suomalaisia on vuonna 2050 runsaat kuusi miljoonaa, ja he asuvat jonkin verran nykyistä väljemmin. Kotien sähkönkulutuksen tuntuva väheneminen edellyttää näin ollen ennen muuta uusia, entistä tiukempia rakennusnormeja ja energiaremontteja.
Tavallisessa kotitaloudessa energiankäyttö tehostuu eli säästöjä löytyy esimerkiksi siitä, kun hehkulamput vaihdetaan energiansäästölamppuihin ja kodinkoneiden uusi tekniikka vähentää niiden sähkönkulutusta. Jos kymmenen 60 watin hehkulamppua vaihdetaan vähintään yhtä kirkkaisiin 10 watin energiasäästölamppuihin, säästyy jo 500 wattia. Uuden LED-televisiotekniikan lasketaan pudottavan nykytelevisioiden sähköntarvetta ainakin kolmanneksen, 250 watista 150 wattiin. Samantapainen kehitys toteutuu muissa kodinkoneissa.
Myös lämmitysmuodot muuttuvat ja lämmitysenergian kulutus vähenee. Kaukolämmön käyttö putoaa alle puoleen nykyisestään, mutta säilyy yleisimpänä asuin- ja palvelurakennusten lämmitysmuotona. Sähkölämmitys vähenee ennusteen mukaan vain hieman. Lämpöpumput lisääntyvät vuoteen 2020 saakka, mutta alkavat sen jälkeen vähentyä. Vuonna 2050 niillä tuotetaan lämmitysenergiaa yhtä paljon kuin nykyisin.
Liikenteen energiatehokkuus paranee sähköistyksen avulla, ja liikkumisen tarvetta vähentää uudenlainen yhdyskuntien suunnittelu sekä etätyöt ja -asiointi. Sähköautojen lasketaan yleistyvän tuntuvasti vuoden 2020 jälkeen, ja vuonna 2050 koko henkilöautoliikenne kulkee sähköllä. Samana aikana julkisen liikenteen osuus kasvaa 50 prosenttia.
Sähköntuotanto Suomessa älyenergiaraportin mukaan
Jos WWF:n visio toteutuisi, sähköntuotanto muuttuisi 40 vuodessa näin. Koko älyenergiaraportin voi lukea täältä.
Gaian raporttiin on lainattu eurooppalaisen älyverkkofoorumin laatimaa visiota tulevaisuuden sähköntuotantotavoista. (Lähde: European Smart Grids Technology Platform).
Aiheesta lisää:
Suomalainen ydinvoima nousee ulkomaisella velalla (Suomenkuvalehti.fi 2.5.2010)
Suomi uusiutuva energia: Tästä risupaketissa on kyse (Suomenkuvalehti.fi 21.4.2010)
Kuka saa jättipotin? Lue SK:n selvitys Suomen ydinvoimapelistä (Suomenkuvalehti.fi 21.4.2010)