Suomalainen ydinvoima nousee ulkomaisella velalla

Talous 2.5.2010 14:00

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ei kaadu rahoitusongelmiin. Sijoittajat pitävät ydinvoimasta.

Ydinvoimalat Olkiluodon kolmosvoimalan rakentaminen on edennyt hitaasti. Kuvat Hannu Lindroos ja Lehtikuva

Jos eduskunta suo, Suomeen rakennetaan tällä ja ensi vuosikymmenellä ainakin kaksi uutta ydinvoimalaa. Ne maksavat yhteensä ainakin kymmenen miljardia euroa.

Vaikka summat ovat suuria, eivät ydinvoimahankkeet kaadu ainakaan rahoituksen puutteeseen. Miljardit kerätään lähinnä kansainvälisiltä sijoittajilta.
Heille suomalainen ydinvoimala on kiinnostava sijoituskohde, vaikka investointien kannattavuutta onkin käytännössä mahdoton laskea.

Intoa ei hillitse edes Olkiluodon kolmas ydinvoimala, jonka rakentaminen etenee painajaismaisen hitaasti. Laitoksen lopullista hintaa ei kukaan pysty arvioimaan, voimalan valmistuttua parin kolmen vuoden kuluttua hankkeen jälkipuinti jatkuu oikeudessa. Sekä tilaajalta Teollisuuden Voimalta (TVO) että rakentajalta Arevalta on odotettavissa miljardiluokan vahingonkorvausvaatimuksia.

Vaikka eduskunta myöntäisi rakennusluvan ensi syksynä, ei TVO aloita Olkiluodon neljännen ydinvoimalan (OL4) rakentamista ennen kuin edellinen voimala on saatu käyntiin. Nyt näyttää siltä, että kolmosreaktori valmistuu kymmenen vuotta sen jälkeen kun uuden voimalan investointipäätös tehtiin.

Kustannusten kohoamisesta ja aikataulujen pettämisestä huolimatta TVO:lla ei ole ollut rahoitusvaikeuksia. Konsernin 4,4 miljardin euron taseesta noin 70 prosenttia on velkaa ja loput oman pääoman ehtoista rahoitusta eli osakepääomaa ja osakaslainoja.

Neljännes omasta taskusta

Rahoitusjohtaja Lauri Piekkarin mukaan TVO pyrkii siihen, että yhtiön tarvitsemista rahoista vähintään neljännes tulee omistajilta. Se ei ole kovin kunnianhimoinen omavaraisuustavoite, mutta konsernin vankka omistajatausta takaa yhtiölle mahdollisuuden ottaa velkaa edullisesti.

TVO on sopinut kahden miljardin euron kansainvälisestä lainaohjelmasta, josta reilu puolet on nyt käytetty. Viime kesänä yhtiö laski osana ohjelmaa liikkeelle seitsemän vuoden ja 750 miljoonan euron lainan, jonka korko on kiinteät kuusi prosenttia. Lainan kysyntä ylitti tarjonnan lähes nelinkertaisesti.

Ydinvoiman rakentaminen Suomessa on kansainvälisen rahoituksen varassa, sillä esimerkiksi TVO:n joukkolainasta noin kolme neljäsosaa meni ulkomaisille sijoittajille. Yli 200 sijoittajan joukko muodostui lähinnä vakuutusyhtiöistä sekä sijoitus- ja eläkerahastoista.

Piekkari laskee, että TVO joutuu maksamaan tällä hetkellä velkarahastaan 1,2-1,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomen valtio. Kansainvälisten sijoittajien silmissä TVO on siis turvallisempi sijoituskohde kuin moni EU-maa.

TVO:n hyvä luottokelpoisuus johtuu osittain Suomen valtion hyvästä maineesta. Ydinvoiman kaltaisissa hankkeissa sijoittajat arvioivat tarkasti myös investointimaan poliittiset riskit.
Sijoittajia ei pelotakaan hallitusvallan vaihtuminen Suomessa. Sen sijaan yksi uusi Tšernobyl ajaisi heidät paniikkiin.

Suuret voitot sähköstä

TVO:n omistajat saavat käyttöönsä ydinvoimalla tuotettua sähköä omistusosuuttaan vastaavan määrän. Hinta lasketaan tuotantokustannusten perusteella. Siihen lasketaan myös poistot ja lainan korot. Omistajat käyttävät sähkön itse tai myyvät sen markkinoille.

Pohjoismaisessa NordPool-sähköpörssissä sähkö maksoi viime vuonna keskimäärin noin 35 euroa megawattitunti. Hinta laski edellisvuodesta kysynnän romahdettua runsaan viidenneksen.

Romahduksesta huolimatta omakustannushintainen ydinsähkö oli TVO:n omistajille viime vuonnakin erittäin hyvä kauppa. Se maksoi noin 20 euroa megawattitunnilta. Kun sillä hinnalla osti ja markkinahinnalla myi, syntyi kaupassa 75 prosentin voitto.

TVO:n suurin omistaja on Pohjolan Voima, PVO. Se omistaa lähes 60 prosenttia TVO:n osakkeista. PVO:n suurin omistaja puolestaan on UPM-Kymmene. Sillä on 43 prosenttia Pohjolan Voiman osakkeista.

UPM tuottaa ja saa osakkuusyhtiöittensä kautta Suomessa jo nyt sähköä runsaasti yli oman tarpeensa. Konserni onkin hyvää vauhtia liukumassa paperinvalmistajasta kohti sähköntuottajaa, United Paper Millsistä tulee United Power Mills.

Energianmyynti toi UPM:lle viime vuonna tosin vain vajaat puoli miljardia euroa, eli viisi prosenttia konsernin koko liikevaihdosta. Se kuitenkin kannattaa mainiosti, yhtiö teki energialla 160 miljoonan euron liikevoiton. Se oli puolet UPM:n koko paperituotannon liikevoitosta.

Arvokkain omaisuus piilossa

Ydinvoiman lisäksi UPM aikoo olla merkittävä tekijä myös biopolttoaineissa, joita se valmistaa muun muassa metsien hakkuutähteistä. Ei siis ole mikään ihme, että UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen painosti maan hallitusta ankarasti sekä ydinvoima- että risupakettipäätöksissä.

Ydinvoimaosakkuudet ovat UPM:n arvokkainta omaisuutta. PVO:n ja TVO:n markkina-arvoa on hankala laskea, koska ne eivät ole pörssiyhtiöitä.

Suuntaa antaa kuitenkin kauppa, jolla UPM osti viime joulukuussa selluyhtiö Botnialta 1,2 prosenttia PVO:n osakkeita. Kauppahinta oli 66 miljoonaa euroa. Tällä kauppahinnalla PVO:n hinnaksi tulee 5,5 miljardia euroa, josta UPM:n 43 prosentin osuus tekee lähes 2,4 miljardia euroa.

Summaa voi verrata esimerkiksi koko UPM:n hintaan pörssissä. Se on noin 5,7 miljardia euroa. UPM:n maksamalla hinnalla Pohjolan Voima on siis lähes yhtä arvokas kuin koko UPM itse tällä hetkellä.

Vertailussa täytyy kuitenkin muistaa, että PVO ei ole pelkkä ydinvoimayhtiö. Se tuottaa sähköä ja lämpöä myös esimerkiksi koskivoimalla, turpeella ja kivihiilellä.

Joka tapauksessa UPM:n voimayhtiöosuuksien arvo on paljon suurempi kuin suoraan konsernin taseesta voisi päätellä. Yhtiön hallituksella ja johdolla on miettimistä, sillä aliarvostettu yhtiö on pääomasijoittajien ja yritysvaltaajien himoitsemaa riistaa.

Syvä tasku Saksasta

Fennovoima pohtii ensimmäisen ydinvoimalansa sijaintipaikkakuntaa ja ydinjätteiden sijoitusta. Sille voimalan rahoitus ei ole vielä ajankohtainen kysymys.
”Velkaa on kyllä runsaastikin tarjolla, ja Eon on se suuri tasku”, Fennovoiman rahoitus- ja talousjohtaja Mika Alava sanoo.

Eon, joka kirjoittaa nimensä E.ON, omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia. Kaksi kolmannesta Fennovoiman osakkeista kuuluu Voimaosakeyhtiö SF:lle, jonka takana on 15 teollisuuden ja kaupan yhtiötä sekä 48 pääosin kuntien omistamaa energiayhtiötä.

Fennovoima myy sähkönsä omistajilleen omakustannushintaan samalla periaatteella kuin TVO.

Saksalainen Eon on maailman suurin yksityinen energiayhtiö ja Euroopan toiseksi suurin ydinvoiman tuottaja. Se tuottaa sähköä vuodessa noin 60 000 megawattituntia, yhtä paljon kuin 40 Fennovoiman Simoon tai Pyhäjoelle suunnittelemaa ydinvoimalaa.