Suomi ja uusiutuva energia: Tästä risupaketissa on kyse

Talous 21.4.2010 16:30
Puun energiakäyttö Puun energiakäyttö on tarkoitus kolminkertaistaa nykyisestä. Kuva Mauri Rautkari / Lehtikuva

Suomi aikoo olla Euroopan unionin mallioppilas myös uusiutuvan energian käytössä. Suomi antaa viimeistään kesäkuun lopussa EU:lle suunnitelman siitä, miten maa nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden 38 prosenttiin energiankulutuksesta. Se on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin tällä hetkellä.

Suunnitelman on oltava uskottava ja se on myös Suomea sitova. Uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä kaikin mahdollisin keinoin sähkön tuotannossa, liikenteessä ja lämmityksessä. EU:n komissio seuraa, että laskelmat toteutuvat myös käytännössä. Komissio voi myös sakottaa niitä maita, jotka eivät pidä kiinni sitoumuksistaan.

Tilanne on nyt aivan erialainen kuin 2002, jolloin eduskunta hyväksyi ydinvoimapäätöksensä yhteydessä lauselman ”risupaketista”. Tämä lauselma ei ollut konkreettisesti sitova. Esimerkiksi hyvät aikeet jätteiden energiakäytöstä haihtuvat edelleen kaatopaikoilla metaanikaasuina ilmaan. Ruotsiin verrattuna Suomi on jätteiden energiakäytön kehitysmaa, eikä siitä asemasta ole nopeaa tietä ulos.

”Risupaketti” on tämänkin päivän sana. Se on iskevä, mutta harhaanjohtava nimi ohjelmalle, jolla hallitus aikoo täyttää EU:lle antamansa sitoumukset uusiutuvan energian käytöstä. Siinä ei nimittäin ole pelkästään kysymys puun energiakäytön lisäämisestä. Hallituksen hyväksymässä paketissa on myös erittäin kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi tuulivoiman käytön lisäämisestä.

Vuonna 2020 tuulivoimalla pitäisi tuottaa sähköä kuusi terawattituntia eli puolikkaan ydinvoimalaitoksen verran. Se merkitsee tuulivoiman 20-kertaista lisäystä nykyisestä. Siihen tarvitaan valtion tukirahaa parisataa miljoonaa vuodessa.

Myös nestemäisten biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen tuottaman energian pitäisi kymmenessä vuodessa kasvaa rajusti. Ne olisivat terawattitunneissa laskettuna tuulivoiman kanssa saman kokoisia uusiutuvan energian lähteitä.

”Tämä on Suomen historian suurin ohjauspaketti. Se ei liity pätkän vertaa ydinvoimaan”, sanoo Matti Vanhasen (kesk) hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr).

Kaikkiaan energiatukipaketin arvioidaan täydessä laajuudessaan maksavan valtiolle 340 miljoonaa euroa vuodessa.

Vihreät ovat olleet vankasti elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kokoon käärimän risupaketin takana ja samalla vastustaneet jyrkästi uuden ydinvoiman rakentamista. Sille he eivät kuitenkaan voi mitään, että risupaketti oli myös poliittinen työkalu, jolla päähallituspuolueet, keskusta ja kokoomus, väänsivät sovun ydinvoiman rakentamisesta.

Puu korvaa hiilen

Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on EU-maista kolmanneksi suurin. Suomen uusiutuvista energialähteistä 70 prosenttia oli vielä vuonna 2005 peräisin metsäteollisuuden jäteliemistä ja tähdepuista.

Sen jälkeen paperin kysyntä ja hinnat ovat laskeneet rajusti, ja metsäteollisuus on ajanut kapasiteettiaan alas eli sulkenut tehtaitaan. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tämä suuntaus jatkuu. Sen vuoksi myös Suomen uusituvan energian käyttösuunnitelmat ja -laskelmat ovat epävarmalla pohjalla. Niitä joudutaan vuosien varrella muuttamaan monta kertaa.

Suomen metsien kasvu riittäisi metsäteollisuuden tarpeiden ohella hyvin myös energian tuotantoon. Risupaketin tavoite onkin nostaa puun energiakäyttö nykyisestä viidestä miljoonasta kuutiosta 13-15 miljoonaan kuutioon. Metsäteollisuus pelkää, että energiapuun tukirahat nostavat teollisuuden tarvitseman kuitupuun hinnan kestämättömälle tasolle.

Metsähake korvaisi pääasiassa kivihiilen ja turpeen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Se ei siis olisi vaihtoehto ydinvoimalle.

Haketta käyttävät sähkö- ja lämpövoimalat ovat jo olemassa. Sen sijaan energiapuun korjaamiseen ja kuljettamiseen tarvittavia metsäammattilaisia, koneita ja koneyrittäjiä on vaikeampaa löytää.

”Jos kaikki osuu täydellisesti kohdalleen, voi suunnitelma onnistuakin”, sanoo Energiateollisuus ry:ssä muun muassa ilmasto- ja ympäristöasioista vastaava johtaja Jukka Leskelä.

Yksi asia häntä tukipaketissa painaa.

”Energia ei enää tämän jälkeen ole hyvinvoinnin tuoja, vaan yhteiskunnan tuen saaja.”