Viron eurojäsenyydelle ei ole enää esteitä: Tervetuloa kerhoon!
Kaikki vastuulliset tahot toistavat yhteen ääneen: Euroalueen on nyt tiivistettävä rivejään, EU-maiden velka ja budjettivajeet on saatava hallintaan. Taloon täytyy saada kuri ja järjestys.
Tätä varten ministerit ja komissaarit ovat tälläkin viikolla istuneet iltaa ja valvoneet öitä monta kertaa. ”Me olemme hulluja”, sanoi euroryhmän puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker, kun häneltä tiistaina pikkutunneilla kysyttiin maratonkokousten tarpeellisuutta. Kun kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä tavoitteista, luulisi vähemmänkin riittävän.
Ainakin yhdessä asiassa neuvottelijat olivat samaa mieltä. Juncker sanoi, etteivät euron vaikeudet voi olla este valuutta-alueen laajentamiselle. Se tarkoitti, ettei Viron eurojäsenyydelle ole enää mitään esteitä. Tervetuloa kerhoon!
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielestä 750 miljardin euron tukipaketti horjuville EU-talouksille on demokratian voitto markkinavoimista. Voitonriemu on ennenaikaista, sillä epäilykset EU:n kyvystä hoitaa velkakriisinsä söi euron arvoa ja valtioiden joukkovelkakirjalainojen hintaa.
Nyt sekin kummajainen nähdään, että hyvämaineiset yritykset saavat sijoittajilta edullisemmin luottoa kuin monet eurovaltiot. Onko se sijoittajien vika? Voidaanko silloin sanoa, että demokratia on kukistanut markkinavoimat?
Nopeat käänteet yllättivät
Euroalueen velkakirjamarkkinoiden nopeita käänteitä kuvastaa hyvin Valtiokonttorin kuukauden takainen uutiskirje. Siinä Valtiokonttorin velanotosta vastaava toimialajohtaja Teppo Koivisto totesi kuin sivumennen, että ”finanssikriisin ydin on taakse jäänyttä elämää”.
Vielä silloin Suomen valtio sai varsin kivuttomasti ja edullisesti 1,5 miljardia lainaa viideksi ja viideksitoista vuodeksi. Lainahuutokaupan tarjoukset ylittivät moninkertaisesti valtion pyytämän määrän. Ennen juhannusta valtion on haettava miljardeja euroja lisää kirotuilta markkinavoimilta. Se ei taatusti ole yhtä helppoa kuin keväällä.
Merkillisintä euroalueen ja EU:n pelastamisessa on se, etteivät satojen miljardien tukipaketit maksa mitään kenellekään tuen antajalle. Kysymys kun on vain tilapäisistä, korollisista, tiukoilla ehdoilla annetuista lainoista tai velkojen takauksista.
Suomen suora osuus Euroopan pelastustalkoissa on 1,6 miljardin euron laina Kreikalle sekä reilun kahdeksan miljardin osuus kaikkiaan 440 miljardin takauksista, joita voidaan antaa mille tahansa luottokelvottomalle euromaalle. Välillisesti Suomi on mukana EU:n komission 60 miljardin euron vippikassassa.
Viime viikkoihin asti Suomi on saanut rahaa jopa yllättävän helposti ja lähes samalla korolla kuin EU:n veturimaa Saksa. Esimerkiksi Kreikan, Espanjan ja Portugalin heikko maine suorastaan kohensi Suomen asemaa velkamarkkinoilla, sillä epävarmoina aikoina sijoittajat hakevat rahoilleen turvaa. Lainan laatu on silloin tärkeämpää kuin sen tuotto.
Euroalueen maat takaavat nyt kollektiivisesti heikoimpien jäsenmaiden luottokelpoisuuden. Rahan hinta ei enää riipu suoraan siitä, kuinka hyvin maa on hoitanut oman taloutensa, ja miten sen uskotaan selviytyvän velkataakastaan. Kun sijoittajat alkavat tutkia euroaluetta yhtenä kokonaisuutena, hyvän luottokelpoisuuden maat häviävät ja luottokelvottomat voittavat.
Kuvitus Janne Tervamäki