Veroprofessori joutui yrittäjien hampaisiin - kuinka käy verottomille osingoille?
Verotyöryhmän suunnitelmat eivät miellytä pienyrittäjiä. Tästä syystä eduskuntavaaleista on tulossa myös verovaalit.
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki (vas.) ja professori Heikki Niskakangas valtiovarainministeriön verotyöryhmän tiedotustilaisuudessa syyskuussa 2009. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.
Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän kaavailemat uudistukset toimivat teoriassa, mutta eivät käytännössä kasvua tavoittelevien pk-yritysten kohdalla.
Näin kivahdetaan Perheyritysten liitossa ja Suomen Yrittäjissä.
Järjestöjä hermostuttaa erityisesti professori Heikki Niskakankaan yritysverolinja. Niskakangas on Hetemäen työryhmän varapuheenjohtaja, Helsingin kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori ja Suomen johtavia veroasiantuntijoita.
Listaamattomat yritykset ovat voineet jakaa 90 000 euroa osakasta kohden ja osinkoja yhdeksän prosenttia nettovarallisuudesta verottomana osakkaille. Firman nettovarallisuus saadaan vähentämällä varoista velat.
Yrittäjiä se on tyydyttänyt, mutta Hetemäen veroryhmä aikoo panna järjestelmän uusiksi.
Hetemäen verotyöryhmän linjana on virkamieslähteiden mukaan kiristää ”keskimäärin” osinkoverotusta ja alentaa yhteisöverotusta.
Nykyiset jako-osuudet tyystin pois?
Hetemäen työryhmässä kaavaillaan sekä 90 000 euron että yhdeksän prosentin jako-osuuksista luopumista.
Yhdeksän prosentin verottoman jako-osuuden perusteluna on vertailu: jos yrittäjä sijoittaisikin oman yrityksen sijasta paremmin tuottaviin kohteisiin kuten kiinteistöbisnekseen.
Niskakangas puhuu ”normaalista tuotosta”, joka mahdollisesti otettaisiin käyttöön nykyisen yhdeksän prosentin jakovaran sijasta.
Normaali tuotto on yrittäjälobbareille kuin kirosana.
Se tarkoittaa matalaa, riskittömien velkakirjojen noin kolmen prosentin tuottotasoa. Ja se ei riitä, harmittelevat yrittäjäjärjestöjen veroekspertit.
Suomen Yrittäjien verojohtaja Anna Lundén jyrähtää, että jos Hetemäen työryhmä esittää yhdeksän prosentin jakovaran tilalle matalan tuoton prosenttilukua, niin yrittäjät todellakin siirtyvät sijoittamaan kohteisiin, jotka ovat omaa firmaa kevyemmin verotettuja.
Perheyrityksiltä ratkaisuehdotus
Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner tarjoaa veromallia, jossa yhteisövero on 22 prosenttia, pääomatulovero 28 prosenttia ja osingosta 30 prosenttia veronalaista pääomatuloa.
Eräät virkamiehet pitävät todennäköisimpänä ratkaisuna yhteisöveroasteen laskemista 24 prosenttiin.
”Osinkojen muita pääomatuloja ankarampi verokohtelu vähentää pääomien ohjautumista kasvua tuottavaan yritystoimintaan”, Berner muistuttaa.
Yrittäjiä sapettaa se, että oman pääoman tuoton verotus on edelleen osittain kahdenkertaista, sillä se kohdistuu sekä yritykseen että omistajaan. Useimpia pääomatuloja kuten korkoja ja vuokratuloja verotetaan yhdenkertaisesti.
Perheyrittäjien liitto vaatii verovapaan jako-osuuden pitämistä ”kannustavalla, vähintään yhdeksän prosentin tasolla”
”Jos tarjoamamme yhdenvertainen veromalli toteutuu, 90 000 euron suuruista yhteen kertaan verotetun osingon aluetta ei tarvita”, Berner kaupittelee.
Niskakankaan ”keinulauta”
Niskakankaalle yhteisöveron lasku yhdessä osinkoverotuksen kiristämisen kanssa on kuin ”keinulauta”, jolla omistajat saataisiin pidättämään rahaa investointeja varten eikä sijoittamaan sitä firmasta ulos.
”Teoriaa”, puuskahtaa Lundén. Hän muistuttaa kaksinkertaisen verotuksen puristuksissa olevien pk-yrittäjien olevan pääosin korkeintaan keskituloisia kansalaisia.
Tilastojen mukaan YEL-yrittäjien keskiansio oli vuonna 2008 noin 40 000 euroa vuodessa.
Vaaleista tulee myös verovaalit
Niskakangas ei hätkähdä, vaikka yritysten lobbarit varoittavat verouudistuksen suunnasta äänekkäästi. Hän ennakoi, että ensi elokuun budjettiriihessä verotuksen osalta tapahtuu kaksi asiaa: pääomaverotus kiristyy ja yritysten tutkimus- ja kehitystyön verovähennysoikeuksia lisätään.
Pääomaverotuksen kiristämisen taakse on lähdössä koko hallitusrintama. Sillä hallituspuolueet rokottavat varakkaita yrityksiä ja pyrkivät nappaamaan veroaseita demareilta juuri ennen eduskuntavaaleja.
Hetemäen työryhmän väliraportti oli määrä julkistaa 7. toukokuuta. Se tapahtuu kuitenkin vasta kesällä.
Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2010 lopussa. Se tarkoittaa, että eduskuntavaaleista tulee myös verovaalit.