Uutisanalyysi: Ravintoloiden sulkemista ei uskallettu lisätä tartuntatautilakiin – Vihaisten ravintoloitsijoiden paine hirvitti
”Valtioneuvosto ja ministeriö pystyy ottamaan tällaisen paineen vastaan, mutta mieti jotain aluehallintoviraston päällikköä”, sanoo STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen.
Hallitus kertoi torstaina, että Suomeen todetaan poikkeusolot. Se tehdään ennen kaikkea siksi, että saataisiin ravintolat ja baarit suljettua.
Niiden sulkeminen ilman poikkeusoloja ei ollut mahdollista. Hallituksen työkalupakissa ei ole siihen soveltuvaa lakia.
Miksei ole, vielä vuosi koronaepidemian puhkeamisen jälkeenkään?
Tätä on kysytty pääministeriltä pitkin viikkoa. Kunnollista vastausta ei ole saatu.
Sanna Marin (sd) on sysännyt vastuuta eduskuntaan. Pääministerin haastattelutunti -radio-ohjelmassa hän antoi ymmärtää, että hallitus kyllä olisi halunnut säätää ravintolasulun mahdollistavan lain, mutta eduskunta jarrutteli.
”Esitimme eduskunnalle tiukempia toimia kuin mitä eduskunta lopulta hyväksyi. Eli emme me tässä ole olleet toimettomia vaan olemme vieneet lainsäädäntöä eduskuntaan”, Marin sanoi.
”Mutta me tietenkin toimimme sen lainsäädännön puitteissa, joka eduskunnasta tulee ulos.”
Hallitus ei tosin ole vienyt eduskuntaan lakia, joka sallisi ravintoloiden sulkemisen poikkeusoloja toteamatta.
Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen sanoo:
”Syy, miksi meillä ei ole ravintoloiden sulkemista mahdollistavaa lakia, on hyvin yksinkertainen. Hallitus ei ole koskaan antanut sellaista esitystä eduskunnalle.”
”On poliittisesti päätetty pitää ravintolatoiminta erillään muusta elinkeinotoiminnasta.”
Onko ravintola-alan edunvalvojalla Maralla ja alan työntekijöitä edustavalla Palvelualojen ammattiliitolla poikkeuksellisen hyvät lobbarit? Vai mikä on syy tällaiseen poliittiseen tahtoon? Hallituslähteistä kerrotaan, että ravintoloiden niputtaminen samaan kategoriaan esimerkiksi kuntosalien kanssa oli kyllä vakavassa harkinnassa. Asiaa pohdittiin syksyllä, kun tartuntatautilain uudistusta valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä.
Uudistettu laki tuli voimaan helmikuussa. Uudet pykälät 58 d ja g antavat aluehallintoviranomaisille uusia valtuuksia, joilla rajoittaa yritysten toimintaa pandemiatilanteessa.
Pykälien nojalla he voivat sulkea muun muassa uimahallit, kuntosalit, muut sisäliikuntapaikat, harrastajateattereiden tilat, sisäleikkipaikat, kylpylät, huvipuistot ja kauppakeskusten yleiset tilat.
Jo ennen lakiuudistusta viranomaisilla oli mahdollisuus panna kiinni kunnalliset uimahallit ja kuntosalit. Uutuus on se, että he pääsevät rajoittamaan myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia – mutta ei ravintoloita.
”Me päätettiin tietoisesti, että ei”, sanoo tartuntatautilakia valmistellut hallitusneuvos Ismo Tuominen.
Ei ravintoloita samaan nippuun kuntosalien kanssa.
Miksei?
Koska asiassa kuultiin aluehallintovirastoja, Tuominen sanoo.
”Vastaus oli parahdus. Että ei missään tapauksessa!”
”Ai miksi ne sanoivat, etteivät halua valtuuksia ravintoloiden sulkemiseen? Tällaisen päätöksen mittakaava on aivan eri kuin kuntosalien sulkemisen.”
Miksi ravintolaelinkeinon harjoittaminen olisi painavampi oikeus kuin vaikka kuntosalielinkeinon?
Suomessa on 10 000 ravintolaa, kuntosaleja arviolta joitakin satoja. Ravintola-ala työllistää lähes 77 000 ihmistä.
Tuominen sanoo, että hän saa jatkuvasti vihaisia soittoja ravintoloitsijoilta.
”Valtioneuvosto ja ministeriö pystyy ottamaan tällaisen paineen vastaan, mutta mieti nyt jotain aluehallintoviraston päällikköä!”
Ministeriössä ajateltiin, että päätös ravintoloiden sulkemisesta on liian merkittävä sälytettäväksi aluehallintovirastojen harteille.
Lisäksi pelättiin, että virastoissa päätöksenteko menisi liian hienojakoiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto voisi määrätä ravintolat kiinni Keravan kunnassa, mutta entä jos naapurikunta Järvenpään tautitilanne ei olisi yhtä paha? Laki edellyttää alueelliseen tautitilanteeseen perustuvaa harkintaa, joten uskaltaisiko virasto sulkea järvenpääläisiä baareja? Jos ei uskaltaisi, matkustaisivatko keravalaiset Järvenpäähän baariin?
Myös perustuslakivaliokunnan syyni huolestutti ministeriössä. Huolena oli, että ravintoloiden listaaminen kuntosalien jatkoksi pykälään vaarantaisi koko tartuntatautilain uudistuksen eduskunnassa.
Oikeus harjoittaa elinkeinoa on perusoikeus.
Mutta miksi ravintolaelinkeinon harjoittaminen olisi perustuslakivaliokunnan mielestä painavampi oikeus kuin vaikka kuntosalielinkeinon?
”Tämä on hyvä kysymys”, Tuominen sanoo.
”Perustuslakivaliokuntahan tutkii vain sinne vietyjä esityksiä. Meillä ei ollut missään vaiheessa valmistelua selvillä, onko mahdollista sulkea edes kuntosaleja. Muutama viikko sitten meille selvisi, että se on mahdollista.”
”Mutta olisiko lakia käsitelty eri tavalla perustuslakivaliokunnassa, jos ravintolat olisi olleet mukana?”
Oletus oli, että sitä olisi käsitelty eri tavalla. Vaikka yksittäisen yrittäjän näkökulmasta on sama, meneekö kiinni hänen ravintolayrityksensä vai kuntosaliyrityksensä, koko yhteiskunnan näkökulmasta ravintolat ovat isompi asia.
Silti hallitus olisi halutessaan voinut yrittää. Se olisi voinut edistää tartuntatautilain uudistusta ja valmistella rinnalla erillistä pykälää. Sellaista, joka olisi antanut sosiaali- ja terveysministeriölle valtuudet sulkea ravintolat pandemian takia määräajaksi.
Olisi jätetty kuntosalit aluehallintovirastojen päätösvallan alle ja säädetty, että ravintoloiden alueellisista suluista määrätään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksin.
Hallituslähteiden mukaan tällaista ei edes harkittu. Oli syntynyt niin vahva käsitys, että ravintoloiden sulkemisen mahdollistava laki olisi ilman poikkeusoloja mahdottomuus.
On epäselvää, miten tällainen tulkinta syntyi.
Hallituslähteet viittaavat oikeuskanslerin puheisiin, mutta oikeuskansleri ei tällaista tulkintaa tunnista.
Oikeuskansleri Tuomas Pyösti sanoo, ettei sillä ole merkitystä, rajoitetaanko kuntosaliyrittäjän vai ravintoloitsijan elinkeinonvapautta. Kummassakin tapauksessa tarvitaan painavat perusteet ja alueellista harkintaa, mutta mitään periaatteellista eroa elinkeinojen välillä ei ole.
Ravintolalainsäädännön puutetta selittää myös toiveajattelu. Sosiaali- ja terveysministeriössä toivottiin, että ehkei mitään ravintolasulkulakia tarvittaisi. Kenties pehmeämmät rajoituskeinot riittäisivät. Rajoitettaisiin ravintoloiden aukioloa, anniskeluaikoja, asiakaspaikkojen määrää.
Tällaisia työkaluja sisältävän lain hallitus veikin eduskuntaan syksyllä.
Se ei kelvannut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Hallitus esitti, että ravintoloiden asiakaspaikkoja olisi voinut karsia puoleen enimmäismäärästä. Keskustalaisen Markus Lohen johtama valiokunta lievensi esitystä: ruokaravintoloilla on pandemiatilanteessakin oikeus täyttää kolme neljäsosaa asiakaspaikoista.
Ilmeisesti tähän pääministeri Marin on viitannut, kun hän on sysännyt vastuuta eduskunnalle.
Toisaalta enemmistöhallitus saa kyllä kiistanalaisiakin esityksiä läpi eduskunnassa, jos haluaa. Syksyllä keskustalaiset saatiin äänestämään vihreiden ministerin Pekka Haaviston luottamuksen puolesta. Vaikuttaa selvältä, että myös tahdonpuute selittää ravintolalainsäädännön puutetta. Tämä hallituslähteistäkin myönnetään: yksimielisyyttä asiasta ei syksyllä saatu.
Nyt on sitten pakko ottaa käyttöön järeämpi työkalu. Hallitus aikoo todeta poikkeusolot yhdessä tasavallan presidentin kanssa viimeistään maaliskuun alussa.