Trumpin kauppasota kattaa jo puolet USA:n Kiinan tuonnista: Kissa ja hiiri -leikki jatkunut jo 8 kuukautta
Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltain välinen uusi vapaakauppasopimus osoittaa, että Trump kykenee myös kompromisseihin.
Maailmantaloudessa on tällä hetkellä yksi isohko ongelma, johon moni maa toivoo pikaista ratkaisua: kauppasodan pitää loppua.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump mylläsi koko maailman kauppasuhteet jo presidenttikautensa ensi metreillä. Hän irtisanoi Tyynenmeren alueen TPP-vapaakauppasopimuksen Amerikka ensin” -hengessä ja julisti neuvottelevansa Pohjois-Amerikan Nafta-sopimuksen ehdot uudelleen.
Nyt Trump on saanut neuvottelut Kanadan ja Meksikon kanssa päätökseen.
”Uusi sopimus näyttää Meksikon ja Kanadan osalta ennen kaikkea torjuntavoitolta. Monet maiden asettamista neuvottelutavoitteista eivät onnistuneet. USA ei esimerkiksi suostunut avaamaan julkisia hankintojaan”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitos kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.
Sovulla tuotiin kuitenkin Turtiaisen mukaan ennakoitavuus takaisin Pohjois-Amerikan markkinoille.
”Euroopan unionin näkökulmasta on positiivista nähdä, että myös Trump kykenee kompromisseihin, sillä neuvottelut vapaakaupasta Euroopan unionin ja Japanin ovat vasta alkamassa”, hän sanoo.
Maailmankauppa on kuitenkin edelleen jännittyneessä tilassa, sillä Trumpin tuontitulleista on kaudella tullut jälleen todellisuutta.
Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että kyse oli kauppasodasta.
Trump alkoi toteuttaa vaaliohjelmansa uhkauksia 22. tammikuuta 2018. Tuolloin Yhdysvallat asetti tullit aurinkopaneeleille ja pesukoneille.
Muutama kuukausi myöhemmin, toukokuussa 2018 Trump asetti kauppaministeriönsä selvittämään tuontirajoituksia autoille, auton osille ja rekoille.
Esimerkiksi EU-maat veivät autoja Yhdysvaltoihin vuonna 2017 noin 38 miljardin euron arvosta. EU ilmoitti välittömästi valmistelevansa vastatulleja, jos Yhdysvallat aloittaa autojen tuontirajoitukset.
Trump kuitenkin jatkoi omaa jääräpäistä kauppapolitiikkaansa.
Maaliskuussa 2018 Yhdysvallat asetti tullit teräkselle ja alumiinille. Ne tulivat EU:n osalta voimaan kesäkuussa. Rajoitusten piirissä olevien metallien arvo on 48 miljardia dollaria, ja tullirajoitukset koskettavat lähes kaikkia maita.
EU vastasi varovaisesti. Vastatulleja asetettiin 2,8 miljardin euron arvoista teräs- ja alumiinituotteille, farkuille, moottoripyörille, viskille, maapähkinävoille, maissille ja appelsiinimehulle.
Heinäkuussa 2018 Trump jatkoi aggressiivista kauppapolitiikkaansa. Yhdysvallat asetti yli 1 100 kiinalaiselle tuotteelle 50 miljardin dollarin arvosta tuontitulleja.
Tullit kohdistuvat pääosin ilmailu-, informaatio- ja viestintäteknologialojen tuotteisiin sekä robotiikkaan. Ne iskevät suoraan Kiinan teolliseen tulevaisuuteen.
Kiina hermostui ja vastasi Yhdysvalloille. Tulleja lätkäistiin 50 miljardin dollarin edestä ja ne koskettavat 900 tuotetta.
Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että kyse oli kauppasodasta.
Trump reagoi Kiinan vastatoimiin vastatoimilla. Syyskuussa 2018 voimaan astuivat tullit, joiden tuontiarvo on 200 miljardia dollaria. Kiristykset koskettivat yli 5 700 kiinalastuotetta.
Ja jälleen Kiina vastasi. Nyt 60 miljardin vastatoimilla.
”Yhdysvaltojen ja Kiinan uhittelu tulleilla onkin jo todellisuutta”, sanoo tutkija, professori (ma) Juha Tervala Helsingin yliopistosta.
Kokonaisuudessaan Yhdysvallat on asettanut Kiinalle ja muille maille tulleja noin 300 miljardin dollarin arvosta. Kiina on vastannut 110 miljardin dollarin tulleilla.
Tullien määrä suhteessa koko maailmankauppaan on vielä pieni, mutta Yhdysvaltojen ja Kiinan välisisiä suhteita kauppasota haittaa jo.
USA:n tavaratuonti Kiinasta oli vuonna 2017 noin 505 miljardia dollaria, joten tullit käsittävät jo noin puolet tuonnista.
Tervalan mielestä Yhdysvaltojen protektionismi uhkaa halvaannuttaa Maailman kauppajärjestö WTO:n toiminnan. WTO edistää vapaakauppaa ja siihen kuuluu 164 maata.
Maailmankaupan pelisäännöistä maat ovat sopineet vuodesta 1948.
”Toiminta on mahdollistanut kansainvälisen kaupan huomattavan lisääntymisen, millä on ollut myönteinen vaikutus talouteen. WTO:n heikentäminen olisi hyvin kielteinen asia globaalille taloudelle”, Tervala sanoo.
EK:n Turtiaisen mukaan Yhdysvallat hidastaa käytännössä WTO:n riitojenratkaisutyötä.
”Yhdysvallat kieltäytyy hyväksymästä uusia tuomarinimityksiä valituselimeen, jossa on enää kolme tuomaria. Tämä on minimimäärä toiminnan jatkamiselle. Vuoden 2019 lopussa on enää yksi tuomari jäljellä eikä toimintaa voida jatkaa, ellei Yhdysvallat suostu uusiin nimityksiin”, Turtiainen sanoo.
Toinen ongelmallinen muutos Turtiaisen mukaan on Trumpin hallinnon haluttomuus edistää WTO:ssa käytäviä neuvotteluita.
”Yhdysvallat kyseenalaistaa sitoutumistaan WTO-sääntöihin ja jopa uhkaa erota siitä. Jos USA ei enää noudattaisi yhdessä sovittuja sääntöjä, olisi muidenkin maiden kynnys lähteä samalle polulle alhaisempi. Tämä johtaisi entistä suurempaan protektionismiin ja koko WTO:n tulevaisuus olisi kyseenalainen.”
Yhdysvallat itse sanoo tarvitsevansa aggressiivisempia keinoja vastatakseen Kiinan aiheuttamiin markkinavääristymiin.