Trump myllää talouspolitiikan: Ensin kaikki kiljuvat ilosta – Sitten alkaa itku ja hampaiden kiristely

Yhdysvaltojen elvytys lisää kysyntää nopeasti mutta nostaa metallien ja ruoan hintaa tulevaisuudessa, uskovat ekonomistit.
Amerikka 24.1.2017 16:02

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti reippaasti virkauransa talouspolitiikan saralla. Ensitöikseen hän irtisanoutui Tyynenmeren maiden vapaakauppasopimuksesta TTP:stä.

Trumpin mielestä viimeistelyä vaille ollut sopimus ei ollut tarpeeksi hyvä Yhdysvalloille. Se olisi jopa ”tappanut” maan työpaikkoja.

Trump haluaa luoda talouspolitiikallaan Yhdysvaltoihin 25 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tavoitteisiinsa maailman vaikutusvaltaisin mies uskoo pääsevänsä rajuilla veronkevennyksillä, sääntelyn purkamisella ja toteuttamalla ”America First” -kauppapolitiikkaa.

Amerikkalaismediat ovat uutisoineet myös Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon välisen vapaakauppasopimus Naftan uudelleenneuvottelusta. Trumpin uskotaan mylläävän kauppasopimukset uuteen uskoon Amerikka ensin -hengessä.

America First -ideaa voi pitää outona. Trump sanoi ensimmäisenä työpäivänään, että jos yhdysvaltalainen yritys vie työpaikkoja pois maasta, joutuu se maksamaan merkittäviä tuontitulleja tuodessaan USA:n markkinoille tuotteitaan.

Useiden amerikkalaisyritysten kansainvälinen kilpailukyky voi heiketä, jos ne eivät saa yhtä halpaa työvoimaa kuin on Kiinassa tai Intiassa. Toisaalta Trumpin lupaamat veronalennukset yrityksille ja sääntelyn purku voivat merkittävästi helpottaa yritysten toimintaa Yhdysvalloissa.

Trump voi joutua leikkaamaan sosiaalimenoista, sillä työllisyysaste Yhdysvalloissa on jäänyt noin 70 prosenttiin. Veronalennusten jälkeen kaikkiin julkisiin menoihin ei riitä varoja.

Tästä saatiin jo esimakua, kun Trump romuttaa presidentti Barack Obaman terveydenhuolto-ohjelma ”Obamacaren”, jonka tarkoitus on taata laadukas terveydenhuolto myös vähävaraisille ihmisille.

Trumpin America First -ideologia lisää talouden ”muureja”.

Yhdysvaltojen talouspolitiikalla on valtava vaikutus koko maailman talouteen.

Trumpin hallinnon panostukset rakentamiseen, verotuksen keventäminen ja sääntelyn purku elvyttävät taloutta ekonomistien mukaan ainakin seuraavat pari vuotta.

Sääntelyn heikentäminen aiheuttaa kriitikoiden mielestä muun muassa lisääntyviä ympäristöongelmia, joita voi pitää myös taloudellisina riskeinä tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa Trumpin elvytyspolitiikka vahvistaa dollaria suhteessa euroon. Dollari ja euro ovatkin nyt jo lähes yhtä vahvoja. Tämä vaikuttaa myönteisesti kaikkiin vientiyrityksiin Suomessa ja muualla euroalueella. Vientikauppaa tehdään dollareissa, ja eurotuotteet ovat yhtä kilpailukykyisiä kuin amerikkalaiset.

Jos ja kun Trumpin talouspoliittiset linjaukset otetaan käytäntöön, maailmantalous kyllä nousee mutta vain hetkellisesti. Näin arvioivat Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, Ilmarisen johtaja, ekonomisti Jaakko Kiander ja OP-Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Alkuhuuman jälkeen inflaatio lähtee väistämättä kasvuun, mikä nostaa myös markkinakorkoja. Trumpin ”America First” -ideologia lisää talouden ”muureja”, protektionismia, ja näin ollen vaikeuttaa lähes kaikkien muiden maiden välistä kauppaa.

Trumpin protektionistinen kauppapolitiikka vaikuttaisi vähän Eurooppaan ja Suomeen, arvioi Helsingin yliopiston taloustieteen yliopistonlehtori Juha Tervala. EU:n ja Suomen vienti Yhdysvaltoihin on talouden kokoihin suhteutettuna varsin pieni.

”Trumpin protektionistinen kauppapolitiikka vaikuttaa kielteisesti, mutta hyvin lievästi, Yhdysvaltain talouteen”, Tervala sanoo.

Ekonomistien arvioissa inflaatio nousee ja etenkin tärkeiden metallien (muun muassa rauta, nikkeli, kupari ja alumiini) sekä elintarvikkeiden (vilja- ja maitotuotteet, kahvi, liha ja sokeri) hinnat kallistuvat.

 

Trumpin tapa tehdä talouspolitiikkaa ja muutakin politiikkaa ovat ”kahdenkeskiset” neuvottelut eri maiden johtajien kanssa, verhojen takana.

Trump tekee ”diilejä” muun muassa Kiinan, Venäjän ja Japanin kanssa. Diilien todellista onnistumista voi vain arvailla. Lähtökohtia voidaan pitää vaikeina, sillä Trumpin ”America First” -idea ei ole pöydän toisella puolella istuvalle mieluinen. Jotain pitäisi saada vastineeksikin.

Ensimmäisenä Trumpin neuvottelupöytään istuu EU:sta pois pyristelevä Britannia. Pääministeri Theresa May matkustaa Yhdysvaltoihin ”kumartamaan” presidentti Trumpille ja hänen hallinnolleen perjantaina 27. tammikuuta.

Kauppapolitiikka Britannian ja Yhdysvaltojen välillä on ”järisyttävän” iso asia, varsinkin nyt kun Britannia aikoo lähteä EU:sta ja sen on neuvoteltava uudelleen kauppasuhteensa. Maat tekevät tiivistä yhteistyötä myös puolustusliitto Natossa, jonka rahoituksesta ne suurimmaksi osaksi vastaavat.

Nato-yhteistyölle Trump ei ole osoittanut valtavasti sympatioitaan, mutta maansa puolustusbudjettia hän aikoo lihottaa.

”Nyt odotetaan näyttöjä. Sijoittajat kaipaavat faktoja.”

Taloudessa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen” -klisee on totta. Yhdysvaltojen talouspolitiikan linja heijastuu myös automaattisesti maan keskuspankki Fedin korkopolitiikkaan.

”Korkojen nosto on jo alkanut ja jatkuu mitä suuremmaksi Yhdysvaltojen elvytys muodostuu”, Etlan Vihriälä sanoo.

USA:n elvytys ja euron heikkeneminen tuovat euroalueen inflaation lähemmäksi kahden prosentin tavoitetta. Tällöin myös euroalueen korkojen nousu nopeutuu.

Euroopan keskuspankin ohjauskoron nousu vaikuttaa suoraan myös euriborkorkoihin ja sitä kautta muun muassa suomalaisten asuntolainojen korkoihin. Toisaalta Euroopan keskuspankin velkapapereiden osto-ohjelmat ja markkinoiden pitkäjänteinen vakauttaminen vaativat maltillisen korkopolitiikan jatkamista.

Myös osakemarkkinoilla Trumpin valtakausi on jo nostanut osakkeiden hintoja. Sijoittajat ovat tehneet kauppaa nousevin kurssein.

Vakuutusyhtiö Ilmarisen Kiander arvelee, että taustalla on sijoittajien arvio siitä, että Trump ajaa läpi yrityksille edullisia veromuutoksia, jotka lisäävät investointeja.

”Nyt odotetaan näyttöjä. Sijoittajat kaipaavat faktoja”, OP:n Heiskanen sanoo.

”Talouspolitiikan ennakoimattomuus, protektionismi, korkojen nouseminen, dollarin vahvistuminen ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen eivät ole sijoittajan kannalta hyviä asioita”, yliopistonlehtori Tervala summaa.

Nyt sitten koko maailma odottelee, mitä huomenna tapahtuu.