Trump otti Maailman kauppajärjestön panttivangikseen – Myös Suomi tulilinjalla: ”Onneksi olemme osa EU:ta”

Yhdysvallat katsoo olevansa sotatilassa. Kauppasota ei presidenttiä pelota, sillä ”se on helppo voittaa”.
Amerikka 13.3.2018 20:50
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Washingtonissa 13. maaliskuuta 2018.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Washingtonissa 13. maaliskuuta 2018. © ANDREW HARNIK / AP / LEHTIKUVA

Maailmankaupan ylin tuomari, Maailman kauppajärjestö WTO on vaarassa halvaantua.

Tilanne uhkaa etenkin pienten maiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Riskiryhmään kuuluu myös Suomi.

”Olemme hirveän riippuvaisia kansainvälisestä kaupasta. Sen vaikeutuminen on ongelmallista vientivetoiselle Suomelle”, sanoo EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

WTO:n tehtävä on  luoda ennustettavuutta ja pysyvyyttä maiden välisiin kauppasuhteisiin. Tähän asti järjestö on antanut pienille maille selkänojan. Nyt maailma on palaamassa aikaan, jossa suuret hallitsevat ja pienten on vain kestettävä.

”Jos suuret maat sopivat kaupan säännöistä keskenään, Suomelle ei välttämättä ole neuvottelupöydässä paikkaa”, Turtiainen sanoo.

”Onneksi olemme osa EU:ta. Se vähentää riskiä tipahtaa vaikuttamispiiristä kokonaan pois.”

 

WTO alkoi korahdella syksyllä 2017,  kun Yhdysvaltain hallinto ryhtyi estämään järjestön sovitteluelimen uusia tuomarinimityksiä.

Tuomarinimityksiin, kuten WTO:n muihinkin päätöksiin, tarvitaan kaikkien 164 jäsenmaan yksimielinen päätös. Yksikin maa voi siis halutessaan estää nimitykset.

WTO:n riitojenratkaisupaneelin valituselin on järjestön tärkeimpiä mekanismeja. Jäsenmaiden välisten ristiriitojen ratkaiseminen sen avulla on ollut viime vuosina pikemmin tapa kuin poikkeus. Valituselimen tuomarien antamia ratkaisuja on kunnioitettu, mikä on ehkäissyt kauppakonflikteja.

Nykyisten tuomareiden nelivuotiset kaudet alkavat kuitenkin olla lopuillaan.

Valituselimessä työskentelee tavallisesti seitsemän tuomaria. Nyt jäljellä on enää neljä, sillä kolmen kausi on jo päättynyt. Syyskuussa 2018 päättyy vielä yhden tuomarin kausi ja joulukuussa 2019 kahden. 

Ratkaisemattomat riidat kasautuvat jo nyt, mutta pian sovittelumekanismi lamaantuu kokonaan, sillä riitojen ratkaisuun tarvitaan kolmen tuomarin enemmistö.

”Pahin uhkakuva Donald Trumpin valtakaudella on liittynyt WTO:n tulevaisuuteen. Tilanne alkaa näyttää aika synkältä”, Turtiainen sanoo.

Yksi WTO:n keskeisimmistä tehtävistä on ollut protektionismin vastustaminen. Yhdysvallat on ollut järjestön suurimpia tukijoita, mutta nyt protektionistinen presidentti on veivannut maan 180 asteen käännökseen.

On epäselvää, mitä Yhdysvallat haluaa saavuttaa. Maa ei ole selittänyt toimintaansa, vaan sen Geneven-edustusto on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.

”Tällä hetkellä ei voi kuin arvailla. Yhdysvallat on julkisesti sanonut vastustavansa uusia tuomarinimityksiä siihen asti, että riitojenratkaisua saadaan uudistettua. Se ei ole kuitenkaan kertonut, miten prosessia pitäisi uudistaa”, Turtiainen sanoo.

”Vähitellen aletaan pelätä entistä enemmän sitä, ettei Yhdysvallat halua ollenkaan ratkaista tilannetta, vaan tavoitteena on riitojenratkaisun rampauttaminen.”

Talousneuvonantaja Gary Cohn sai protektionismista tarpeekseen ja erosi.

Yksi syy Yhdysvaltain uuteen WTO-kriittisyyteen saattaa olla se, ettei presidentti Trump pidä siitä, että maa joutuu noudattamaan kansainvälisiä sääntöjä. Yhdysvallat ei esimerkiksi ole voinut rajoittaa kiinalaisten tuotteiden tuontia mielensä mukaan.

Maaliskuun 2018 alussa Trump ilmoitti asettavansa ulkomailta tuodulle teräkselle ja alumiinille 25 prosentin tullimaksut Teräs on pitkään hiertänyt kansainvälistä kauppaa, sillä Kiina tuottaa sitä yli tarpeen ja vie maailmalle alihintaan.

Trumpin virallisena perusteena tulleille ei ole Kiina, vaan kansallinen turvallisuus. Presidentin mukaan oma terästuotanto on välttämätön maanpuolustukselle, mutta jopa Yhdysvaltain puolustusteollisuus pitää selitystä ontuvana.

Tullipäätös on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös Trumpin omissa joukoissa, koska tullien arvioidaan vahingoittavan vakavasti Yhdysvaltain taloutta.

Maaliskuun 6. päivä Valkoisen talon talousneuvonantaja Gary Cohn sai protektionismista tarpeekseen ja erosi

Tiistaina 13. maaliskuuta myös Trumpin ulkoministeri Rex Tillerson ilmoitti lopettavansa tehtävässään. Eron syytä ei ole vielä vahvistettu. Tillersonin tiedetään kuitenkin vastustaneen teräs- ja alumiinitulleja.

 

Yhdysvaltain suurin kauppakumppani, Euroopan unioni, yrittää parhaillaan neuvotella vapautusta tullimaksuista.

EU on uhannut ryhtyä vastatoimiin, ellei sopimusta synny. Silloin luvassa olisi vastatulleja yhdysvaltalaisille tuotteille.

EU-viranomaiset ovat nimenneet ensimmäisiksi kohteiksi esimerkiksi amerikkalaiset Harley-Davidsonin moottoripyörät, Leviksen farkut, maapähkinävoin, karpalot ja bourbonin.

Tullien vastatullit ja rajoitusten ulottaminen teräksen ja alumiinin lisäksi muillekin sektoreille voisi johtaa kauppasotaan.

Trumpia se ei pelota. Hän ilmoitti perjantaina 2. maaliskuuta, että kauppasodat on helppo voittaa.

 

EU aikoo hakea ratkaisua myös WTO:ssa. Tuomaripulasta kärsivän järjestön ratkaisua voidaan kuitenkin joutua odottamaan kauan. 

Samalla saatetaan myös luoda uusi ongelma, Saila Turtiainen sanoo.

Yhdysvallat on vedonnut artiklaan, jonka mukaan maat voivat sotatilassa poiketa omista WTO-sitoumuksistaan. Trumpin hallinto siis katsoo olevansa sotatilassa.

Sääntöä on käytetty harvoin, eikä sitä ole koskaan testattu WTO:n riitojenratkaisussa.

”On kaksi vaihtoehtoa. Jos Yhdysvallat voittaa tapauksen, ollaan tosi erikoisessa tilanteessa. Silloin kaikki maat voisivat itse määrittää, milloin kansallinen turvallisuus edellyttää uusia tuonnin rajoituksia. Se vie koko pohjan yhteisiltä säännöiltä”, Turtiainen sanoo.

Toinen vaihtoehto on, että Yhdysvallat häviää kiistan.

”Silloin kysymyksenä on, mitä Yhdysvallat sitten tekee. Noudattaako se riitojenratkaisun tulosta?”

Jos Yhdysvallat ei kunnioita ratkaisua, EU voi asettaa sille vastatulleja ja saada ehkä vahingonkorvauksiakin. WTO ei kuitenkaan voi pakottaa Yhdysvaltoja maksamaan korvauksia.

Yhdysvallat on vastustanut tätäkin menettelyä.

Rampautuva kauppajärjestö joutuu joka tapauksessa pohtimaan tosissaan, mitä Yhdysvaltain kanssa tehdään.

Marraskuussa 2017 uutistoimisto Reutersille vuodettiin WTO:n sisäinen kirje, jossa riitojenratkaisumekanismista lähtevät tuomarit kertoivat jatkavansa työtään niiden kanteiden parissa, jotka on päivätty heidän kautensa loppuun mennessä.

Siitä ei välttämättä tule mitään, sillä Yhdysvallat on vastustanut tätäkin menettelyä.

”Se on keskustelu, johon ei ole vielä ryhdytty, mutta jolle on tarvetta”, Turtiainen sanoo. ”En osaa sanoa, mitkä ne keinot voisivat olla.”

Jotkut uskovat, että Trump on valmis viemään Yhdysvallat pois WTO:sta. Turtiainen ei pidä sitä todennäköisenä. Päätös olisi liittovaltiolle äärimmäisen haitallinen.

”Silloin käytännössä mikään ei sitoisi muita suhteessa Yhdysvaltoihin, ja muut maat voisivat asettaa maalle millaisia tulleja haluaisivat. Pidän todennäköisempänä, että Trump horjuttaa järjestöä sisältäpäin.”

Se on WTO:lle vielä isompi riski kuin Yhdysvaltain irtautuminen järjestöstä. Jos yksi iso jäsenmaa kyseenalaistaa sitoutumisensa yhteisiin sääntöihin, muut saattavat ottaa siitä mallia.

Niin on käynyt ennenkin. Esimerkiksi Intia on vastustanut kaikkia WTO:n päätöksiä riippumatta siitä, onko maalla itsellään asiassa intressiä. Tavoitteena on ollut kahmia itselleen neuvotteluvoimaa.

”Se on yksi syy nykytilanteeseen. Muiden vastuuton toiminta on ajanut Yhdysvallat kyseenalaistamaan sitä toimiiko WTO:n järjestelmä”, Turtiainen sanoo.

”Jos kaikki kantaisivat paremmin vastuuta kansainvälisen kaupan sääntöjen kehittämisessä, järjestelmällä olisi tulevaisuus.”