Toyota: Maailmanvalloittaja, joka ajelee päin seinää

autoala
Teksti
Kustaa Hulkko

Maailmanvalloittaja Toyotaa uhkaa sama kohtalo kuin kaikkia imperiumeja.

Toyotan alamäki
Kuvitus Janne Tervamäki

Historiani auton omistajana on ankeahko tarina. Merkit ovat vaihdelleet, yleensä ne ovat olleet saksalaisia tai ranskalaisia. Yksi yhteinen piirre ajopeleissä on ollut: ne ovat olleet hyvä tulolähde korjaamoille.

Hyvä kaverini taas on merkkiuskollinen. Hän on ostanut Toyotan toisensa jälkeen jo pitkään. Perustelu on ollut selvä: niissä ei ole mainittavia vikoja.

Autojen vikatilastot ja tyytyväisyystutkimukset ovat vahvistaneet hänen käsityksensä.

Viime kuukausina Toyota-uutiset ovat kuitenkin olleet kielteisiä. Eri malleihin on ilmaantunut outoja vikoja; Yhdysvalloissa on kuollut ihmisiä, kun kaasupoljin on hirttänyt kiinni.

Niinpä yhtiön myynti laskee, ja konsernin johto kiertää maailmaa selittämässä ongelmia medialle sekä viranomaisille.
Yrityksen historia alkoi 1897, jolloin Sakichi Toyoda alkoi valmistaa kangaspuita. Autonvalmistaja Toyotasta tuli 1930-luvulla ja autonviejä vuonna 1957, jolloin se alkoi toimittaa Yhdysvaltoihin Crown-mallia.

Myynti kasvoi pikku hiljaa, vaikka alkuun menestys oli vaatimaton. 1980-luvulla Toyota perusti General Motorsin kanssa yhteisyrityksen Yhdysvaltoihin. Nyt se on investoinut Pohjois-Amerikan tehtaisiin lähes 13 miljardia euroa ja sillä on Yhdysvalloissa 17 prosentin markkinaosuus. Vastaava tarina voitaisiin kertoa myös sen levittäytymisestä Eurooppaan.

Toissa vuonna Toyota ohitti GM:n maailman suurimpana autonvalmistajana ja sen voitto nousi yli 14 miljardin euron. Taantuma kuitenkin taittoi reippaan kasvutrendin. Viime vuonna Toyotan myynti laski tuntuvasti ja yhtiö tuotti tappiota.

Menestyksen salaisuus

Strategia-asiantuntija Gary Hamelin mukaan Toyota menestyi siksi, että se osasi hyödyntää työntekijöiden aivoja. Yritys uskoi tavallisten duunarien kykyyn ratkaista ongelmia ja vetää laatu- ja kehityshankkeita. Yhtiön tuotantojärjestelmälle Toyota Production Systemille annettiin lempinimeksi Thinking People System (”ajattelevien ihmisten järjestelmä”).

Toyotan tehtailla tehtiin vähemmän tuotantovirheitä kuin kilpailijoiden. Siitä seurasi ratkaiseva kilpailuetu.

Nyt yritys ei selvästikään enää pysty yhtä luotettavaan tuotantoon ja laadunvalvontaan kuin ennen. Syntyy ehkä houkutus selittää muutosta niin, että epähierarkkinen johtamismalli on rappeutunut tai tullut vanhanaikaiseksi.
Siitä ei välttämättä ole kysymys.

Toyotan omat johtajat arvioivat, että selitys on pikemminkin liiallisessa innossa kasvattaa markkinaosuutta. Karsiakseen kustannuksia Toyota on pannut kaikki munat samaan koriin: eri mallit, tehtaat ja tuotantomaat käyttävät entistä enemmän samoja komponentteja. Kun tässä tilanteessa jokin osa pettää, yhtiö joutuu kutsumaan korjattavaksi miljoonia autoja.

Vahinko yhtiön tulokselle ja brändille voi olla hirmuinen. Luulenpa että ystävänikin merkkiuskollisuus joutuu koetukselle.

Kriisin lyhyt historia

  • Elokuu 2009. Neljä ihmistä kuolee, kun Toyotan valmistaman Lexuksen kaasupoljin juuttuu. Toyota kutsuu korjattavaksi 3,8 miljoonaa autoa.
  • Helmikuu 2010. Euroopassa kutsutaan huoltoon 400 000 Toyotaa kaasupolkimen takia.
  • Maaliskuun 2010. Yhteensä yli kahdeksan miljoonaa Toyotaa on kutsuttu korjattavaksi kaasupoljin- sekä jarruvikojen takia. Korjaukset maksavat Toyotalle n. 1,5 miljardia euroa.