Tilipussi pullistui: Näin kansanedustajat tienasivat ennen eduskuntaa
Kansanedustajan työ lyö leiville – ainakin verrattuna siihen, mitä edustajat aiemmassa elämässään ansaitsivat.
Klikkaamalla kuvaa se avautuu suurempana uuten ikkunaan ja näet, kuinka paljon kansanedustajat ansaitsivat vuonna 2006, ennen vaaleja. Lähde Verohallinto, kuvitus Hannu Kyyriäinen.
Ensimmäisen kauden kansanedustajista 83 prosenttia ansaitsee paremmin eduskunnassa kuin aiemmassa siviiliammatissaan.
Tiedot kävivät ilmi, kun Suomen Kuvalehti vertasi vuosien 2006 ja 2008 ansiotulojen verotusta. Edelliset eduskuntavaalit käytiin keväällä 2007.
Ensimmäisen kauden kansanedustajista yli puolet, 54 prosenttia, ansaitsi vuonna 2008 yli 30 000 euroa enemmän kuin vertailuvuonna 2006, jolloin he eivät siis vielä istuneet Arkadianmäellä. 37 prosenttia ansaitsi yli 40 000 euroa enemmän ja 17 prosenttia yli 50 000 euroa enemmän.
Eduskuntaan valittiin viime kierroksella 59 uutta kansanedustajaa. Vertailu on tehty ainoastaan verotettavien ansiotulojen perusteella. Niihin sisältyvät kansanedustajan palkkion lisäksi mahdollisista muista toimista saatavat sivutulot, joita ei ole tässä vertailussa eritelty.
Ensimmäisen kauden kansanedustajan kuukausipalkka vuonna 2008 oli noin kuusituhatta euroa, eli vuodessa hän ansaitsi noin 72 000 euroa.
Vertailusta jätettiin pois kahdeksan edustajaa, jotka saivat huomattavia pääomatuloja tai maataloustukia. Kaikki he nousivat eduskuntaan kokoomuksen, keskustan tai Rkp:n riveistä – aivan omassa varallisuussarjassaan painii tietysti Taloustutkimuksen ja Suomen Lehtiyhtymän omistaja Eero Lehti (kok).
Vihreät vaurastuivat
Kahden kansanedustajan, keskustan Risto Aution ja kokoomuksen Harri Jaskarin tulot laskivat vertailuvuosina. Jaskarin ansionmenetys selittynee sillä, että hän joutui oikeudessakin puitujen yksityiselämän skandaaliensa takia luopumaan kokoomuksen puoluesihteerin pestistä. Näyttelijä Autio taas ansaitsi muun muassa Kotikadun Hannes Luotolana paremmin kuin kansanedustajana, tosin vähennystä oli vain noin 10 000 euroa.
Parhaiten tulotasoaan nostivat puolueena vihreät. Ennätyksen teki eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Ville Niinistö, joka sinnitteli vuoden 2006 vain reiluilla 8 000 euron ansiotuloilla. Kaksi vuotta myöhemmin vastaavat tulot olivat nousseet jo 70 000 euroon.
Ensimmäisen kauden vihreistä Niinistö, Outi Alanko-Kahiluoto ja Johanna Karimäki ovat ennen kansanedustajuutta toimineet erilaisissa akateemisissa tutkijan tehtävissä. Tutkimustyöhön myönnettävät apurahat eivät näy verotuksessa, koska ne eivät ole verotettavaa tuloa.
Elintasoloikan tekivät myös muun muassa perussuomalaisten Pirjo Ruohonen-Lerner, jonka ansiot kohentuivat yli 60 000 eurolla, ja nykyinen opetusministeri Henna Virkkunen (kok). Hänen ansiotulonsa nousivat 11 000 eurosta 86 000 euroon.
Virkkusesta tuli opetusministeri joulukuussa 2008 Sari Sarkomaan erottua tehtävästä, joten ministeriansiot eivät vielä vuoden 2008 verotuksessa näy – opetusministerinä hän ansaitsee noin 13 000 euroa kuussa. Myös Virkkunen työskenteli ennen kansanedustajuutta apurahatutkijana, mikä selittää vuoden 2006 ansiotulojen niukkuutta.
Arkisissa ammateissa
Kansanedustajat siis ansaitsevat Arkadianmäellä keskimäärin paremmin kuin aiemmassa ammatissaan. Se voi tarkoittaa sitä, että raha on saattanut olla jonkinasteinen houkutin politiikkaan lähtemiselle. Toisaalta melko vaatimattomat tulot myös takaavat sen, että useat kansanedustajat tuntevat eduskuntaan tullessaan keski- tai pienituloisten arjen.
Eduskuntaan nousseiden kansanedustajien ammatillinen tausta on varsin kirjava. Eniten joukossa on opettajia ja erilaisissa hoiva-alan ammateissa toimineita. Mukaan mahtuu myös muutama esimies ja pari poliisia.
Vaikka syksyn palkankorotukset olivat näinä palkka-ankkurien aikoina vähintäänkin ajoitukseltaan oudot, ovat kansanedustajat tilastojen valossa jopa suoranaisessa palkkakuopassa.
Tilastokeskuksen laatiman ansiokehitystaulukon perusteella kansanedustajien ansiotaso on noussut vuodesta 2001 vuoteen 2010 mennessä 29 prosenttiyksikköä, kun kaikkien palkansaajien ansiotason kehitys samalla aikavälillä on ollut 40,6 prosenttiyksikköä.
Edellisen kerran edustajien palkkioita nostettiin toukokuussa 2008.
Eduskuntaan nouseminen ei myöskään ole ilmaista. Monet edustajat – tulevissa vaaleissa todennäköisesti entistä useammat – rahoittavat kampanjaansa omasta lompakostaan.
Oikeusministeriön vaalit.fi -sivuston vaalirahailmoituksista käy ilmi, että viime vaaleissa esimerkiksi Sdp:n Tuula Peltonen otti vaalikuluja varten 22 000 euron suuruisen lainan. Keskustan Janne Seurujärven kampanjaan omaa lainarahaa kului 15 000 euroa, vihreiden Johanna Karimäen yli yhdeksän tonnia ja vasemmistoliiton Jyrki Yrttiahon 3 000.
Toisaalta palkka ei kerro koko totuutta edustajien ansioista. Sen ohella heille maksetaan joka kuukausi kulukorvaus.
Se on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kustannusten maksamiseen eli esimerkiksi siihen, että useat edustajat asuvat kahdella paikkakunnalla, mistä aiheutuu heille huomattavia asumis- ja matkustusmenoja. Kulukorvaus on verotonta ja vaihtelee edustajan kotipaikasta riippuen vajaasta tuhannesta eurosta vajaaseen kahteen tuhanteen kuukaudessa.