Tieteentekijöiden Tapani Kaakkuriniemi: "Yliopistot ovat olleet erityiskärsijöitä"
Tieteentekijöiden puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi pelkää, että yliopistoväkeä odottavat uudet yt-neuvottelut.
Hallitus päätti kehysriihessä jäädyttää yliopistoindeksin vuodeksi 2013 eli käytännössä vähentää yliopistojen käytettävissä olevan rahan määrää. Mitä tämä merkitsee yliopistoille, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemi?
”Se tarkoittaa toiminnan supistamista jollakin tavalla. Joko henkilöstön vähentämistä, muun rahaa vaativan toiminnan karsimista, tiloista luopumista tai kaikkia näitä yhdessä.”
Mitkä yliopistojen toiminnot ovat suurimmassa vaarassa?
”Valtaosa yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on määräaikaisia. Pelkona on, että monia määräaikaisissa työsuhteissa olevia laitetaan säästötoimien vuoksi kilometritehtaalle, ja väitöskirjantekijöille sälytetään yhä enemmän opetustehtäviä. Tällaista on tapahtunut hiljaisuudessa jo parin vuoden ajan paljonkin.”
Onko yliopistoissa edessä uusia yt-neuvotteluja?
”Aika hankala niitä on välttää. Kun perusbudjettirahoitus vähenee, korvaava raha pitäisi saada nopeasti muualta. Missään ei ole sellaisia kassoja, joissa olisi haettavana niin paljon rahaa kuin tarvitaan, ja silloinkin kun sitä saadaan, se tulee aika hitaasti.”
Hallitusohjelmassa yliopistojen toimintamenoja leikattiin jo lähes 60 miljoonaa euroa. Onko yliopistoja kohdeltu tasapuolisesti esimerkiksi perus- ja ammatilliseen koulutukseen nähden?
”Ei. Yliopistot ovat olleet erityiskärsijöitä. Aikaisemmin oli itsestään selvää, että peruskoulua, lukiota, ammatillisia oppilaitoksia ja yliopistoja kehitetään tasapuolisesti. Nyt tästä periaatteesta on luovuttu.”
”On ehkä ajateltu, että yliopistoilta on helpompi leikata kuin esimerkiksi perusopetuksesta. Peruskoulu on laitoksena niin iso, että siihen kajoaminen arveluttaa päättäjiä. Yliopistoilla ei myöskään ole samalla tavalla kasvoja, varsinkaan nyt kun ne ovat irrallaan valtiosta. Niitä on ollut helpompi lyödä, kun kukaan ei tiedä, kuka ne omistaa.”
Kävikö niin, että yliopistouudistus altistikin yliopistot leikkauksille, vaikka sen piti parantaa niiden toimintaedellytyksiä?
”Siltä näyttää. Jos nämä indeksikikkailut menevät nyt läpi, silloin ajatellaan helposti, että samalla tavalla voidaan tehdä leikkauksia jatkossakin.”
Ovatko yliopistot tulossa entistä riippuvaisemmiksi yksityisestä rahoituksesta?
”Ovat. Erilaisia säätiöitä ja muita yksityisiä rahoittajia kokeillaan entistä enemmän. Tietysti on myös valtion rahoitusta, Suomen Akatemia ja Tekes, mutta siitäkin joudutaan kilpailemaan.”
”Yliopistojen irrottaminen valtionhallinnosta oli tavallaan ideologinen päätös, ja yksityisen rahan merkityksen kasvu sopii samaan linjaan.”
Kuinka pahasti indeksijäädytys vaurioittaa Suomen tieteen kansainvälistä kilpailukykyä?
”Paljon riippuu siitä, jääkö se vain ensi vuoteen, vai jatkuuko kurjistaminen vielä siitä eteenpäin. Jos jäädytys koskee pelkästään ensi vuotta, vahingot pystytään varmaan korjaamaan, mutta muussa tapauksessa vaikutus voi olla aikamoinen. Silloin nähdään jo savuavia raunioita. Johtavat länsimaiset yliopistot painivat nytkin resurssiensa puolesta ihan eri sarjassa.”
Miten säästöt näkyvät opiskelijoiden arjessa?
”Harvinaisissa kielissä ja muissa pienissä oppiaineissa käytettyjen tuntiopettajien vähentäminen kaventaa opiskelijoiden valinnanvaraa. Kaikille pakollisille kursseille ei myöskään voida ottaa niin paljon väkeä kuin olisi tulossa, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että opinnot venyvät.”
Kuva Arto Wiikari.