Terveellinen ruoka voi olla edullista

ruuan hinta
Teksti
Hanna Hihnala
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Perustelut ovat tuttuja: terveellinen ruoka on kallista, epäterveellistä purtavaa saa kaupasta halvemmalla. Voiko terveellistä ruokaa ostavalla olla pieni kauppalasku?

Ostoskori
Päivän ruokaostokset kulkevat kätevästi vedettävässä ostoskorissa. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva

Terveellinen ruoka on muutakin kuin kalliita tuontihedelmiä ja naudan sisäfileetä. Itse asiassa, terveellisillä tuotteilla täytetty ostoskori ei välttämättä nosta kauppalaskua taivaisiin, jos ruokavalio koostetaan oikein.

Kuopion yliopiston elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Leila Karhunen vastasi kysymyksiin terveellisestä ruokavaliosta.

Mitä terveellinen ruokavalio käytännössä tarkoittaa?

Avainsanoja terveelliseen syömiseen ovat monipuolisuus, vaihtelevuus, kohtuullisuus ja mielekkyys. Nykyään on paljon tietoa ruuasta ja sen vaikutuksista, mutta perinteiset lautasmalli ja ruokapyramidi pätevät edelleen. Peruselintarvikkeilla pääsee pitkälle, sillä terveellisyys ei tarkoita kalliita erikoistuotteita vaan normaaleja raaka-aineita.

Ovatko markkinoilla olevat terveysvaikutteiset ruuat hyvä vai huono asia?

Terveysvaikutteiset ruuat on suunnattu tietyille ryhmille, esimerkiksi korkeasta verenpaineesta tai kolesterolista kärsiville, ja niiden takana on runsaasti tutkimusta. Joillain tuotteilla on myös todettu olevan jopa lääkkeisiin verrattavia vaikutuksia. Oikeiden ryhmien käyttämänä tuotteet ovatkin luultavasti tehokkaita.

On myös ihmisiä, jotka käyttävät näitä erikoistuotteita vaikka heidän ei terveytensä vuoksi tarvitsisi. Heidän kohdallaan tuotteista ei ole siksi vastaavaa lisähyötyä terveydelle. Koska tällaiset tuotteet maksavat tavallisesti enemmän kuin tavanomaisemmat tuotteet, voi herätä mielikuva, että terveellinen ruoka on kallista.

Entä onko terveellinen ruoka kalliimpaa kuin epäterveellinen?

Hinta ei ole este ruokavalion monipuoliselle koostamiselle, sillä paljon riippuu miten sen tekee.

Tämä huomattiin muutama vuosi sitten Kuopion yliopiston ja DPS-tutkimuksessa. Havaittiin, että terveellisen ruokavalion noudattaminen ei ole sen kalliimpaa kuin epäterveellisenkään.

Perinteiset elintarvikkeet, kuten kaalit, lantut, punajuuret tai vaikka puurohiutaleet sopivat kukkarolle. Ja vaikka esimerkiksi liha voi olla suhteellisen kallista, niin kun aterian kokoaa lautasmallin mukaan, lihalla on vain pieni osuus kokonaisuudesta.

Makeis- ja virvoitusjuomavero otetaan takaisin käyttöön seuraavana vuonna. Voiko verotuksella vaikuttaa ihmisten kulutustottumuksiin?

Kyllä sillä todenäköisesti jotain vaikutusta on. Hinta on kuitenkin yksi tärkeä valintaperuste. Tuotteita saatetaan esimerkiksi ostaa harvemmin kuin ennen. Hinnan nousu ei välttämättä aina rajoita kulutusta tietyn tuoteryhmän sisällä, voi olla että kuluttajat vain siirtyvät halvempiin tuotteisiin.

Finfood- Suomen ruokatieto ry:n vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista tinkisi jollain tavoin ruuan ostamisesta, mikäli elintarvikkeiden hinnat nousisivat viidenneksen. Mistä sitten ei pitäisi tinkiä?

Ruokavalion perustan muodostavista peruselintarvikkeista eli kuitupitoisista viljavalmisteista, kasviksista, perunasta, juureksista, marjoista, vähärasvaisista liha- ja maitovalmisteista sekä pehmeästä, hyvälaatuisesta rasvasta ei tulisi ainakaan tinkiä.

Ylimääräiset herkut olisivat sen sijaan ensimmäisenä tinkimislistalla. Samoin ylipäätään runsaasti sokeria, rasvaa tai puhdistettua viljaa sisältävät tuotteet. Niiden pois jäämisestä ei ruokavalion laatu kärsisi, ennemminkin päinvastoin.

Miten kuvailet suomalaisten ruokatottumuksia?

Yleisesti ottaen ruokatottumukset ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Nykyään syödään laadullisesti jo paremmin, mutta kokonaismäärä ei vielä ole suhteessa kulutukseen, mikä näkyy yhä lisääntyvänä lihavuutena. Esimerkiksi kasvisten käyttöä on siksi edelleen vara lisätä, sen myötä ruokavalion energiamääräkin sopivasti pienenee.