Vähentävätkö sakot sovittelijan työtä?

Uusi valtakunnansovittelija Nikolas Elomaa pitää kautensa suurimpana kysymyksenä, miten Orpon hallituksen säätämä vientimalli käytännössä toimii.

”Sitähän ei ole kunnolla testattu, että mitä se lain kirjaus sinällään tarkoittaa”, Elomaa sanoo.

Viime vuoden alusta alkaen laissa on määrätty, että sovittelijan tulee huomioida ”kansantalouden kokonaisetu” työmarkkinariitoja sovitellessaan.

Käytännössä muutoksella on tavoiteltu sitä, että sovittelijan tarjoamat palkankorotukset eivät saa ylittää yleistä linjaa. Se koostuu esimerkiksi viennille keskeisten teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkankorotuksista, joita muut alat ovat perinteisesti seuranneet.

Uusissa pykälissä asiaan ei ole viitattu näin suoraan, vaan sitä avataan enemmän lain perusteluissa.

”Itse lain muutokset ovat hyvin suppeita. Perusteluosa sen sijaan on kuin vuoristorata, josta itse kunkin on helppo ollut poimia omaa argumentaatiota tukevia näkemystä.”

Elomaa kuitenkin korostaa, ettei hän näe lakimuutosta sinänsä suurena asiana. Vastaavan arvion esitti edellinen sovittelija Anu Sajavaara. Yleisestä linjasta on poikettu harvoin.

”Olen varmaan niin konservatiivinen, että olisin sitä yleistä linjaa noudattanut, kuten edeltäjänikin ovat”, Elomaa sanoo.

Yleisestä linjasta poikettiin vuonna 2022, kun sotealalle sovittiin sen ylittävästä palkkaohjelmasta. Sen seurauksena elinkeinoelämä vaati vientimallin kirjaamista lakiin.

Uusi vientimalli ei ole merkittävin muutos, jonka Orpon hallitus on tehnyt työmarkkinoille, Elomaa arvioi. Hän pitää merkittävämpänä lakkosakkojen korotusta.

Hallitus yli kuusinkertaisti hyvityssakot, jotka laittoman lakon järjestävä liitto voi joutua maksamaan. Sakko on nyt enimmillään 150 000 euroa.

Lakko on laiton, jos se järjestetään työrauhavelvoitteen aikana eli työehtosopimuksen (tes) ollessa voimassa. Sakkoja laajennettiin myös tukilakkoihin ja poliittisiin työtaisteluihin.

Muutos ei sinänsä koske sovittelijan toimintaa. Sen myötä varsinkin palkansaajapuoli voi kuitenkin joutua arvioimaan, miten se turvautuu työtaisteluihin neuvottelukeinona.

”Tavoitehan on ollut vähentää työtaisteluita. Jos ne vähenevät, sehän vähentää myös minun hommiani”, Elomaa sanoo.

Sovittelijan puoleen käännytään, kun osapuolet eivät löydä yhteistä näkymää uudesta sopimuksesta ilman ulkopuolista apua. Tällöin neuvottelu on usein kärjistynyt lakkouhkauksiin.

Valtakunnansovittelija on tapana valita vuorotellen työntekijöiden ja työnantajien parista.

Nyt on palkansaajien vuoro: Elomaalla on taustaa ay-liikkeessä, viimeisimpänä SAK:n edunvalvontajohtajan tehtävästä vuosina 2009–2013.

SAK:n jälkeen Elomaa toimi eläkeyhtiö Telan edunvalvontajohtajana ja Finanssivalvonnan johtavana asiantuntijana. Nelivuotiskausi sovittelijana alkoi elokuussa.

Valintaan tarvitaan molempien osapuolten hyväksyntä. Kun tehtävään pyydettiin, kieltäytymiseen olisi pitänyt olla hyvät perusteet, Elomaa sanoo. Hän luonnehtii työmarkkinoille palaamista paluuksi juurille.

”Nuorena saatuun oppiin tuli eräänlainen lukkarinrakkaus.”

Palkansaajaliikkeen putoavat jäsenmäärät ovat kirvoittaneet pohdintaa, kuinka edustava nykyinen työmarkkinajärjestelmä enää on. Tessien yleissitovuus on sidottu osin järjestäytymisasteeseen.

Elomaa pitää tessejä edelleen relevantteina. Hänen mukaansa ei ole mikään salaisuus, että osa yrittäjistä haluaa lisätä paikallista sopimista.

”Mutta kun mennään järjestäytyneeseen työnantajakenttään, kritiikki ei välttämättä ole niin kovaa. Olen tulkinnut näin, että sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin puolella sitoutuminen on vielä vahvaa.”

Sovittelijan toimiston seinälle on ripustettu valokuva helsinkiläisestä jugend-rakennuksesta. Kuvan yllä lukee ”Muistojen Bulevardi”.

Viime syksynä sovittelija muutti pois Helsingin Bulevardilta, jossa toimisto ehti sijaita 1970-luvulta asti. Tänä aikana sovittelijan pakeille päätymiseen alettiin viitata ”Bulevardille menemisenä”.

Muuton syynä olivat valtionhallinnon säästöt. Uusi osoite löytyy vanhasta teollisuusrakennuksesta Sörnäisistä.

Sijainti ei ole yhtä ikoninen tai arvokas kuin vanha, mutta näkymissä ei ole valittamista. Hissi vie ylimpään kerrokseen. Kahdeksannesta kerroksesta aukeavat näkymät merelle.

Maisemia katsoessa herää kysymys, joutuukohan sovittelija muuttamaan pian uudelleen. Senaatti-kiinteistöjen talon alemmat kerrokset ovat pääosin tyhjillään. Osana säästöohjelmaa muut virastot on keskitetty Itä-Pasilaan.

Haastattelupäivänä näkymiä katsoo yksin Elomaa. Hallinnollinen avustaja eli toimiston ainoa toinen vakituinen työntekijä ei ole paikalla.

Kun työmarkkinoilla on paljon palkkariitoja, niitä ratkomaan saapuvat myös sivutoimiset sovittelijat.

Tuoreet uutiset ovat tarjonneet helpotusta Elomaan kauden aloitukseen. Teknologia- ja kemianteollisuus ovat kertoneet jatkavansa nykyisiä tessejään vielä vuodella, vaikka sopimukset olisi voitu irtisanoa ensi talveen. Muiden odotetaan jälleen seuraavan vientialoja.

”Tavoite on, että pääsisin mahdollisimman vähillä asiakasmäärillä, mutta itse en voi siihen suoraan vaikuttaa”, Elomaa sanoo.