Taloustieteilijät arvioivat: Uusi EU-komissio voi panna velka- ja alijäämäsäännöt uusiksi – Suomessa ei tarvetta ”jättielvytykselle”

Paineet velkasääntöjen muutokselle kasvavat, jos Euroopan keskuspankin syksyllä alkava elvytys ei tehoa.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Talousrintamalla on eletty jo vuosikymmen hyvin poikkeuksellista aikaa. Useat valtiot saavat markkinoilta lainaa miinuskorolla, keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta tuhansilla miljardeilla euroilla. Silti monessa maassa ollaan jälleen taantuman kynnyksellä.

Yhdysvaltojen, Euroopan, Kiinan ja koko maailman talouskasvu on hidastunut ja poliittiset riskit vaikuttavat yhä voimakkaammin esimerkiksi vientivetoisten maiden kansantalouteen. Kotimainen kysyntä pitää Suomea ja monia muita maita pinnalla, mutta taloustilanne on hankala Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan vuoksi. Protektionismi on lisääntynyt, aivan kuten taloustieteilijät ennustivat Donald Trumpin astuttua valtaan vuonna 2017.

Esimerkiksi Saksassa autoteollisuus on kärsinyt epävakaasta tilanteesta, joka on heijastunut koko talouteen ja teknisesti maa on jo taantumassa.

Euroopan keskuspankki onkin aloittanut jälleen elvytyspuheet. Tarkoitus on jatkaa valtiolainojen osto-ohjelmaa syksyllä 2019.

Kauppasodan ja brexitin lisäksi Euroopan taloutta horjuttaa Italian holtiton velkaantuminen: julkista velkaa on noin 130 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun sitä saisi olla 60 prosenttia. Korkomenot painavat budjettia alijäämäiseksi.